TOIVEITA JA UUSIA TUULIA

Aamusella jannitti kovasti Raoulin puolesta heti heratessa, tanaan oli se jannittava paiva kun selvisi sen harjottelun jatkot taalla Mumbaissa. Silti mun piti lahtea sovitusti "Make A Wish"n toimistolle yhdeksan maissa. Kavin aamutuimaan (en viela ollut lahtenyt ulos niin aikaisin taalla, heh.) hedelmasalaatilla ja bussi-juna yhdistelmalla sitten kohden Dadarin kaupunginosaa. Muistelin muistavani reitin juna-asemalta toimistolle, mutta sitten en muistanutkaan, joten 40 minuuttia eri ihmisten osoittamiin eri suuntiin harhailin, kunnes loysin toimiston, hyva aamulenkki :). Oikeasti kavelymatka juna-asemalta toimistolle kestaa 10 minuuttia. Make A Wishin toimistolla oli mukavaa, tyypit kivoja. Pakkailtiin jarjeston logolla varustettuja tuotteita huomista varten, jolloin lahdemme porukalla pystyttamaan standin jollekin radioasemalle (?)ja niita tuotteita kaupittelemaan. Kuulostaa ihan kivalle - Fund Raising!

Make A Wish on maailmanlaajuinen jarjesto, joka toimii 28 eri maassa, mukaanlukien mm. Hollanti, Irlanti, Hong Kong, USA, Australia, Saudi-Arabia etc. Intialla on oma alajarjestonsa. Se on tunnettu ja hyvamainen jarjesto, joka toimii lahjottajavaroin. Sen minka nain budjettia, niin ahkerasti ihmiset tuntuvat lahjoittavan, mika on oikein ihana juttu, kun on lukenut lasten tarinoita ja kuinka kovasti nama toiveiden tayttymiset ovat heille ja heidan perheilleen merkinneet. Lasten lahipiiri voi ilmoittaa henkea uhkaavaa sairautta sairastavan lapsen yhteystiedot jarjestolle, jolloin jarjesto ottaa yhteytta lapsen perheeseen ja sopii ensitapaamisesta. Ensitapaamisen ja muutkin tapaamiset hoitavat jarjeston vapaaehtoistyontekijat, joita taalla MUbaissa on kuulema 55 kipaletta. He ovat paasaantoisesti parempituloisia kotirouvia seka elakelaisia miehia ja naisia.

Lasten sairauden vakavuuden (onko se henkea uhkaava vai ei) maarittaa toki laakari. Toiveita taytetaan lapsille. joilla on mm. vakava syopa, HIV-AIDS, erilaisia vakavia verisairauksia, elinsiirtopotilaita, sydansairauksia ym ym. Osa toivovista lapsista paranee, osa ei. Tarinat joita olen lukenut kertovat, etta jarjeston toteuttamilla toiveilla on ollut valtavan iso merkitys sairauden kestamisessa, siita parantuessa seka vanhempien muistellessa menehtynytta lastaan he muistavat sen ilon jonka toiveen tayttyminen loi menehtyneeseen lapseen. Kukin lapsi saa esittaa jarjestolle vain yhden toteutettavan toiveen.

Lasten toiveita joita olen nahnyt listoilla ja tarinoissa: Kaikkein eniten maailmassa haluisin polkupyoran...toinen TV:n...yksi jalkaproteesin...toinen nuken...Nama materiaaliset toiveet ovat ihmisluonnollisesti suurin osa kaikista toiveista. SItten on haluaisin olla...oikea prinsessa...armeijan johtaja...lentaja...poliisi...opettaja...Jarjesto jarjestaa paivan prinsessani, poliisina, lentajana lapselle mahdollisimman autenttisesti, jopa niin etta lapsi paasee oikeasti lentokoneeseen ilmaan ohjaamoon lentajan puku paalla etc :). Sitten haluaisin tavata...Shah Rukh Khanin, tai jonkun muun kuuluisan nayttelijan...krikettipelaajan...kuuluisan tutkijan...ja niinhan jarjesto on jarjestanyt tapaamisia naiden haluttujen kuuluisuuksien kanssa lapselle. Lopuksi viela haluaisin menna...Goalle...elaintarhaan leikkimaan vauvanorsun kanssa...vuorille...huvipuistoon...etc...ja yhteistyokumppaneiden kanssa naitakin unelmia on toteutettu, mielettomia juttuja.

Mulla taitaa kuitenkin jaada kokemukset tasta mukavasta jarjestosta aika vahaisiksi ja sairaalavisiitit kokonaan tekematta, koska Raoul sanoutui tanaan irti tyoharjoittelusta, koska he eivat pitaneet kiinni sovituista asioista opiskelun suhteen, vaan pitivat Raoulia lahinna tyo-orjana. Onneksi Raoulin ope oli ihan samoilla linjoilla Raoulin kanssa ja sanoi etta lopeta vaan siella, voit vaihtaa harkkapaikkaa. Nain ollen siis lahdemme kohden Calcuttaa ensi viikolla, jossa Raoul suorittaa tyoharjottelunsa loppuun Matunin nettikahvilassa ja sen ohessa. Mutta tasta kaikesta ei Matun tieda viela mitaan :) SOitetaan illalla halle ja jutellaan asiasta. Kaikki siis jalleen kerran ihan auki, joka ensijarkytyksen jalkeen tuntuu oikeastaan aika kivalle :). Saadaan olla Kolkatassa paaaljon pidempi aika kun alunperin suunniteltiin, hihii!! Mutta perasta kuuluu.

Siellako muka jo kevat?