Nyt on kolme tiivista, lahinna shoppailupaivaa, Marin ja Teemun kanssa takana. Tana aamuna aikaisin he lahtivat kohden kotia. Oli oikein ihanaa viettaa aikaa heidan kanssaan, vaikka marketeilla kiertely veikin voimat totaalisesti.
Aamuisin lahdettiin Raoulin kanssa hakemaan Teemu ja Mari hotellilta, joka sijaitsi noin tunnin matkan paassa omastamme. Sielta sitten elamysmatkailemaan autorikshalla ja paikallisjunassa kakkosluokan ruuhkissa kohden erinaisia shoppailupaikkoja. Sitten vatteita siskonlapsille ja kummipojille ja vahan itselleenkin. Pojat jaksoivat urheasti matkassa, vaikka heidan paivansa paattyi yleensa parin oluen nauttimiseen vedoten siihen etta olivat KOKO paivan meidan kanssa jaksaneet kaupoilla... Nautittiin hyvaa intialaista ruokaa ja kaytiin jopa katsastamassa pari pakollista ja kivaa nahtavyytta (Haji ALi moskeija, Dhobi Ghat pyykkipaikka ja jatskia iltahamarassa Marine Linella merituulesta nauttien) kaiken shoppailun keskella. Toivottavasti vieraillemme tuli edes jonkinlainen kuva tasta elamaa taynna olevasta kaupungista, josta me molemmat kovasti tykataan. Vaikkakin olo on valilla tuskaista kuumuuden ja kosteuden takia tai rasittavien myyjien tai kusettavien rikshakuskien vuoksi. Se on mukavaa kun joutuu joskus koetukselle - tuntee elavansa :).
Mari ja Teemu ystavallisesti vei ison lajan meidan tavaroita Suomeen, nyt on rinkassa keveytta kantaa ympariinsa, silla huomenna se lahtee...ei viela ihan reppureissaamisesta voi puhua, koska asettaudutaan aloillemme Kolkataan 2-3 viikoksi ja sitten taasen tanne MUmbaihin Raoulin kaveria Yltsaa tapaamaan. Tanaan on siis viimeinen paiva Mumbaissa talla eraa, vahan on haikea fiilinki. Taalla aamu ja viela koko paiva edessa nauttia ja tehda kaikkea kivaa, niista raportoin tana illalla lisaa.
Ollaan seurattu uutisia, vahan huolestuttaa tuollaiset sika-influenssat...ei kiva. Ekan kerran kun tulin Intiaan, lensin WTC-iskupaivana ja pelkasin kolmatta maailman sotaa. Vietnamissa ollessamme Annan kanssa jyllasi maailmalla lintuinfluenssa, meidan harkkasairaalassakin kuoli yksi potilas siihen. Nyt siat. Mutta ihanaa etta teilla nayttaytyy aurinko siella Suomessa :).
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti