MATKABUDJETTI

Tässä kaivattu matkabudjettimme:

Oltiin alunperin suunniteltu viisumien ja lennon ja junamatkan lisäksi varata rahaa 25 euroa/päiva/nassu. Budjetti piti hyvinkin. Tässä vähän erittelyä per henkilö:

Venäjän 2-kertaviisumi: 85 euroa
Mongolian 30 päivän viisumi: 40 euroa
juna hki-pietari: 60 euroa (bussilla pääsisi 15 eurolla)
bussi Pietari-Moskova: 30 euroa (junalla pääsisi halvemmalla mutta junat oli täynnä)
Juna Moskova-Ulan Batar: 187 euroa
päiväkulutus: 25 euroa per päivä (majoitus, ruuat, museovisiitit etc.)
Lento Ulan Batar-Riika: 430 euroa (travellink.fi)

Mongolia hinnastoa:
-Neljän päivän All inclusive (matkat,majotus,ruuat,ohjelma) retki: 24 euroa/päivä
-Hevosvaellus (Raoulin heppa, mun heppa, opas hepalla ja rinkkojenkanto heppa, ei sisällä ruokia eikä majoitusta) maksoi 21 euroa per päivä meiltä molemmilta, eli 10,50 euroa per nassu per päivä
-Gobireissu (kuski, auto ja bensa, nukuttiin omassa teltassa ja tehtiin ruuat retkikeitimella) maksoi 13 euroa/päivä/naama, kun meitä oli 5 henkeä jakamassa autokustannukset.

Kaiken kaikkiaan koettiin 49 päivää kaunista matkaa 2100 eurolla/nassu sisältäen kaiken edellisen ja paljon muutakin mitä ei olla osattu sanoiksi pukea tänne blogiin. että eikun vaan rahaa säästämään niin mekin jo tehdään seuraavaa reissua varten...

GOBIN AUTIOMAASSA 10 PÄIVÄÄ

Meitä lähti siis sekalainen sakki kohden Gobin autiomaata: Raoul, minä, ranskalainen Anne, jenkkilainen Shawn ja canadalainen Alex kuskinamme iki-ihana Ishka sekä yllätysvieraana hänen 16-vuotias tyttärensä Sarah. ja autona ihana venäläinen harmaa UAZ pakettiauto. pakattiin autoon rinkat ja teltat ja retkikeitin, käytiin markkinoilla ostamassa auton perä täyteen ruokaa seka vettä. ja eikun menoksi! Siitä se sitten lähti, 10 päivän rutkutus UAZin takapenkillä.

Gobin autiomaasta on perinteisen hienon hiekan peitossa kuulema vain 2%, muuten maisema on karua, kivikkoa, pieniä kitukasvuisia heinäpuskia, kalliovuoria. vaikuttavaa. ilo oli suuri kun nähtiin ensimmäiset kamelit! Niitä sitten riittikin laumoittain joka päivälle ihasteltavaksi. hassuja otuksia. osa on villikameleita, toiset taas mongoolien jurtan pihassa köyden päässä valmiina palveluksia varten. Gobissa asui ihmisiä jurtissaan karuissa olosuhteissa. myös isot lammas ja vuohilaumat paimensivat itse itseään siellä täällä. yhtenä päivänä tavattiin lammas jonka jalka oli poikki. pojat juotti sille vettä ja paijasivat. toivottiin että joku sen pian löytää ja antaa helpotuksen. Raoul ja Alex lähtivät yhtenä iltana auringonlaskun aikaan kävelylle. Raoul palasi takaisin haava sormessa, sormi turvonneena - hän oli antanut pikkuvuohen imeä sormeaan ja lutkutuksen päätteeksi oli pikkuvuohi puraissut...onneksi siitä ei sen kummempaa seurannut.

Koimme myös auringonpimennyksen, sehän näkyi tietyssä osaa Mongoliaa täydellisenä pimennyksenä, siellä missä me oltiin, se näkyi myös hyvin isona. Annella oli pimennyslasit mukana ja päästiin toden teolla ihastelemaan kummallisen näköistä aurinkoa. myös valo ja varjot olivat tosi jännän oloiset. epätodelliset.

Kun saavuttiin isoille hiekkadyyneille, oli todella autiomaan kuuma! auringonlaskun aikaan lahdettiin Raoul ja mä kipuamaan dyynenien huipulle. dyynit on n. 300-500m korkeat, massiiviset. Dyynejä kutsuttiin laulaviksi dyyneiksi. Raoul juostessaan dyynien harjuilla huomasi että miksi - hiekan valuessa alas dyynien huipulta alkoi syvältä kasojen sisältä kumuta valtava bassojyly, joka oli ihmeellisyydessään todella kaunista. pojat päättivät seuraavana päivänä mennä laskemaan muovipusseilla mäkeä dyyneille, joka hauskana ideana kuitenkaan ei toiminut.

suihkua ei kymmenen päivän aikana nähty. yhtenä päivänä ohitettiin kuitenkin vedenottopaikka jossa päästiin peseytymään. yhtenä iltana meidän leiripaikalla oli pieni puro. Raoul ja Alex rakensivat tuntikausia puroon kaksi patoa, joidenka väliin muodostui seuraavaksi aamuksi ihanan raikas ja kirkasvetinen allas peseytymistä varten!

yksi toinen yö vietettiin kanjonissa. kirjoittelin päiväkirjaa illan hämyssä ja kun en enää nähnyt mitään, niin Ishka veti auton akusta piuhat ja valon esiin. siinä järjestellessä vahingossa huomasimme, että viereiseen kallionseinämään heijastui meidän varjot tarkkana noin 30-50m korkuisina. ja siitäkös se ilo syttyi! kikatettiin kaikki kahdeksan ja elehdettiin siinä isoine hahmoinemme ja kaikki huipentui siihen että meidän juniori 16vee Sarah laittoi poipn autoradiosta soimaan ja varjodiscoiltiin siinä kanjonissa kaikki aikamme - oli niiiin kivaa!

parina iltana löydettiin tarpeeksi kuivunutta kamelin/lehmän/hevosen kakkaa iltanuotioita varten. siinä sitten tulne hämyssä istuttiin. Joka päivä ajettiin uazilla matkaa etiäpäin, niin että varmasti tuhat kilometriä saatiin rikki 10 päivässä. Kokemus oli kaunis. täysin erilaista Mongoliaa kuin siihen asti oltiin nähty.

Tähän taitaa päättyä kertomus tällä kertaa. Kuukausi Mongoliassa on nyt takana ja 15 päivää siihen päälle venäjää, Latviaa ja Viroa. Menkää kaikki ihmeessä katsomaan maailmaa. se on kaunis paikka.

Kaunis kiitos, että olette jaksaneet seurata meidän matkaa ja jakaa sen ihmeellisyydet meidän kanssa. joku kyseli matkabudjettia jossain vaiheessa, sen vielä tänne kirjoitan josko se tekisi helpommaksi lähteä.

om. rakkautta.

VIRO, TALLINNA

Tere Tallinnast! Vasyneet matkailijat saapuivat tanaan Tallinnaan Parnuusta, jossa olimme kaksi yota. Parnu on kaunis pikku kyla, jossa paljon turisteja, suomilaisia varsinkin. ja ikava kylla dokailemassa... meidan vasymys vaan jatkuu, joten otettiin ihan reenosti vaan, kierreltiin jalan kylaa, kaytiin hieman haistelemassa meri ilmaa ja syotiin hyvin. ja nukuttiin. Taalla Tallinnassa nukutaan ihan vanhan kaupungin sydamessa, koulun luokkahuoneessa joka on tehty kesaksi hostelliksi. eipa oikein muuta raportoitavaa, katsellaan tassa lautta aikatauluja ja hintoja kotia kohden...

rakkautta.

LATVIA - RIIKA

Hei vaan Riikasta! Vasyneina aikaerosta ja pitkasta matkustamisesta... lentokenttasairaalayon jalkeen meita lahti yksi laakaritati saattamaan lapi lahtoselvitysten ja siellahan oli tavallisen kamalan pitkat jonot joka tiskilla. laakaritati sitten vei meidat lentokenttamiesten avustuksella joka jonon eteen, minakun olin vallan toipilas viela, ja oltiin lapi lentokenttatsekkauksista kymmenessa minuutissa, heh. yleensa kun se ottaa sen puolituntia vahintaan. Kipeat ihmiset saavat myös vieda nakojaan avattuja vesipulloja ilman tarkastusta koneeseen. laakaritati saattoi meidat kahvioon asti ja opasti viela mua ja raoulia ettei mulle sitten saanut antaa mitaan muuta tanaan kuin teeta. ja EI sokeria, sanoi tati. Mun masu ja olo oli jo huomattavasti parempi kuin yolla. Lento meni suht kivuttomasti ja tosiaan paiva hengaltiin hyyvin vasyneina Moskovassa. Siellakin oli vahan haastetta, tiedettiin etta meilla on lentokentan vaihto, muttei sitten oltu selvitetty etta missa se toinen lentokentta sijaistee, saatika miten sinne paasee, myoskaan mika sen nimi on..., mutta kaikki selvisi loppujen lopuksi, onneksi on internet. Ostettiin meille ihana teeastiasto, mongoliasta oli jo teeta hankittuna. mentiin lentokentalle lojumaan jo hyvissa ajoin, oltiin NIIIIIN kuolleita, mongolian aikaan kello oli jo 04 yolla ja apua...meidan lento lahti 23 moskovan aikaan, mutta halvalla oltiin haluttu paasta. Ja tiedoksi vaan etta Siberian Airlines oli oikein hieno kokemus, hieno airbus ja hyvaa ruokaa ja hyva palvelu.

Saavuttiin Riikaan keskiyolla ja meita oli kuljetus vastassa hakemaan hostelliin, joka on oikein hieno. Meilla on oma huone, eika mikaan jaettu makuuhuone. aamupala ja kaikki kuuluu hintaan. hostellissa on leivanpaahdin ja oltiin ihan taivaissa kun saatiin paahdettua leipaa piiitkasta aikaa. kaytiin eilen saunassakin, tosin sahkot katkesi kesken saunomisen, siella sitten pimeassa koitettiin haroa vaatteita kasaan...mutta loylyt oli ihan kohtalaiset. Muuten eilen kierreltiin sateenvarjon alla Riikaa, joka tuntuu olevan oikein kiva kaupunki ja ihmiset oikein mukavia. Tanaan sitten kaytiin junalla Jurmalassa katsastamassa merta ja hiekkarantaa. Mua pisti ampiainen (tms) varpaaseen ja ei kiva. itkea tihruutin, etta miksi elama mua kolhii nain. mutta elama joskus on. Parin tunnin paasta lahdetaan kohden Viroa ja Parnuuta. On vasy ja ei budjetti oikeen enaa riita melko lansimaisia hintoja montaa paivaa. Ja sita paitsi Raoulilla alko koulu jo toissapaivana ja taalla me vaan ollaan... Tata maata pitaa tulla joskus kiertamaan toisella ajalla.

Gobireissusta tulee tekstia myohemmin, halutaan jakaa se hieno kokemus myos teidan kanssa, nyt vaan ei ole voimia siihen.

MOSKOVASTA PIKASESTI

Strastuite vaan! Kuulkaa jouduin/paasin taas (ja Raoul ekaa kertaa) Venalaisen terveydenhuollon palvelujen piiriin...Eilen ennen stressikiirelahtoa Mongoliasta lentokentalle mun vatsa alko kramppaamaan ja tuli litra vetta perasuolesta ja oksuolo....se sitten paheni vaan ja jo ennen koneen lahtoa olin ravannu vessassa vesiripuloimassa ja oksentamassa, kuumetta...tunnin lento Irkutskiin oli painajaista nailla vaivoilla, onneksi oli talla kertaa oma huoltaja mukana . Irkutskin kentalla tajuttomat jonot ja meika siella lattialla kituu, Raoul kavi esittamassa kainon pyynnon paasta jonon ohi ja paastiin. Siina sitten laukkuja odotellessa kippurassa kouristuksineni klo 02 yolla tuli luoksemme babuska kysymaan doctor? Ma olin etta ei tartte mutta raoul oli etta jooo ja kai ma naytin surkeelta. Siina sitten kuulusteltiin etta mita oon syonyt ja oonko kadet pessy ja ulosteen koostumuksetkin ja paadyttiin Irkutskin letokentan pikku sairaalaan kolmen laakarin tai hoitajan hellaan mutta tiukkaan huomaan. syottivat tabletteja naamaan ja peittelivat...olin ihan rikki. Raoul sai kuulla kunniansa kun mulla ei ollu sukkia jalassa, ihan kun se nyt sen vika ois. mutta neljan tunnin patkittainen uni ja tabletit saivat mut taas ainakin jonkinlaiseen reissukuntoon ja moskovassa ollaan....kirjoitellaan riikasta lisaa!