junamatkamen rajalle ja sitten Hiitolaan

Aamulla nukkuttiin pitkään. Yöllä sato vettä, oltiin ilosia ettei sitten menty heti telttaan, sitä ois ollu kurja raahata märkänä. Hyttikään tosin ei ollu ehkä sen 30 euron arvonen...yöllä häiritsi vahvan kitkerä haju - vanha virtsa yhdistettynä tupakan käryyn. Lähdettiin kiertämään vanhaa kaupunkia. Kiivettiin Viipurin linnan torniin, tuuli kovaa. Jatkettiin tallailua kujilla ja valokuvattiin. Raoul halusi käydä Viipurikeskuksessa. Siellä joku setä halusi ottaa meistä valokuvan siltä varalta että "häviäisimme matkan varrella", niinkun hän asian ilmaisi.

Reput selässä juna-asemalle, oltiin katsottu että juna Hiitolaan lähtee kohta. Lippuja ostaessamme jouduimme juna-aseman Tulli?virkailijoiden tarkastamiksi ja tentattavaksi, jonka jälkeen lipputäti sai meille myydä junaliput. Hypättiin junaan ja nautittiin hitaasta junan rytkeestä. Jonkun tunnin päästä tajutiin olevamme vikaraiteilla. Kartasta kanssamatkustajien kanssa viitottuamme tajusimme olevamme Svetagorskissa, Enson kaupungissa - kivenheiton päässä Suomesta ja imatran kaupungista! Onneksemme mukava babushka kertoi junan lähtevän takaisinpäin piakkoin. Meidän olisi pitänyt tajuta vaihtaa junaa Kamennogorskissa...yksi vanha pariskunta viittoili olevansa menossa Hiitolaan, joten heidän jalanjälkiään seurattiin ja junanvaihtokin onnistui näin :) Klo 20 jälkeen olimme onnellisesti Hiitolassa. Vastassa oli sotamies ja halusi nähdä passimme kysyen "Finski?". Tuntui kun hän olisi osannut odottaa tuloamme...? Siinä aikamme ihmeteltyään hän sanoi "harashoo" ja lähdimme kauppaan ostamaan ilta pivoa. tienhaarasta käännyimme reput selässä kohti Kurkijokea, jonne meidän olis huomenna tarkotus tallata. Teltta paikan oltiin suunniteltu löytyvän joen rannasta, mutta se oli niin pusikkoista ettei sinne mitään telttaa voitu pystyttää. Päädyttiin sitten 100m rannasta keskelle heinikkoa, johon tallaattiin alue teltalle. Trangialla lämmitettiin vettä ja sekotettiin siihen pussikeitot, oli meillä kans leipää ja juustoa. Sirkat siritti ulkona ja oltiin aika onnellisia kun eka telttayö edessä. Eikä edes näyttäny että satais.

MATKA ALKAA: VIIPURI - VYBORG

Aamulla kello herätti klo 06. "Paskapaniikissa" aamutouhut, liikaa oli jääny reissuaamulle tehtäväksi...ei vielä pakattu kokonaan, ei tiskattu, ei siivottu, en ollu vielä ostanu vatsansuojalääkettä mukaan ...ja Raoul oli äreä kun huomasi saaneensa über pienen palkan ja meinas ettei rahat riitä mihinkään reissussa. Joka tapauksessa saatiin pakattua (raoul pariin otteeseen ja hissukseen ja sitä sai käskeä) ja suuntasimme apteekin ja automaatin kautta Kamppiin. Sinne päästyämme meitä odotti iloinen yllätys: Vjenäläinen nainen:"Sant Petersburg?" Me:"Njet.Vyborg." Nainen:"Njet problem." Joten saimme tosi helposti paikat bussiin, vaikka vähän oli jännitetty että miten se tällä kerralla menee. (Mä olin kerran aiemmin menny näillä venäläisillä busseilla Pietariin.)

Pari tuntia aikaa tapettavana ennen bussin lähtöä: Anttilasta pitkikset kylmien öiden varalle, iltis, matkapäiväkirja. Makuunista namia mukaan!! Bussi starttasi klo 12. Edessämme kaukana häämötti suuri Venäjänmaa. Raoulin edessä istui sen saksalaisen tädin näköinen nainen, joka taitto penkin raouli-paran syliin. Mutta rajalle päästiin vihdoin kalakaupan, LIDL:n ja raja-Marketin jälkeen. Rajalla hypättiin pois bussista, täytettiin maahantulokortit ja saatiin leimat passeihin!! Ilo hyytyi kuitenkin hetkeksi kun bussimme joutui tehotarkastuksen kohteeksi, kukaan ei kuitenkaan jäänyt kiinni salakuljetuksesta. Matka jatkui kohti Viipuria, jonne rajalta oli enää 40km.

Viipuriin päästyämme päädyimme telttayön sijaan kelluvaan asuntolaivaan nimeltä Korolenko, josta löytyi räkänen hytti meille 30eurolla, me koitettiin kyllä tinkiä. Samalla kuitenkin hoitui rekisteröityminen venäjänmaalle. Nyt ei (kai) tarvitse siitä enää huolehtia? Jätettiin tavarat hyttiin ja kaupunkia katselemaan. Viipuri on parin vuoden takaisesta visiitistä saanut komiamman lookin, ränsistyneitä taloja ei enää niin paljon ollut yleisilmeessä. Patterimäellä ihmeteltiin raunioita ja sadetta. ja syötiin blinit ja juotiin pivot.

Suunnitelmissa ensimmäinen yhteinen matka

Kauhea polte päästä taas johonkin. OOn saanu Raoulinkin matkakuumeeseen ja itse asiassa viisumitkin on jo vetämässä - nimittäin Venäjän maalle!! Tarkoitus olis lähteä teltan kanssa kiertämään Venäjän puolen Karjalan seutuja sen verran kun nyt 12 päivässä ehtii. Sen verran on mahdollisuus pitää (palkatonta) kesälomaa. Raoul opiskeli joskus pienenä poikana venäjää koulussa ja vähän siitä on vissiin muistissakin. Mun venäjän kielen taito rajottuu edelleen siihen "sattuu" ja "hyvä" ja kiitos ja näkemiin, jotka viime reissulta opin. Mutta eiköhän me pärjätä, aina ennenkin on pärjätty. Nyt kiukulla töitä takomaan niin on sitten millä ihmetellä rajan toisella puolella. Palaillaan lähempänä astialle.