Hue, Featuring Malmin matkaaja

Matkaaja loysi siis tiensa Hueen jossa oli vastaanottokomitea juna-asemalla odottamassa. Pitkan kavelyn jalkeen loytyi myos hotelli jossa odotti portaita portaiden peraan. Sitten olikin jo suunniteltua ohjelmaa luvassa. Syomaan kantapaikkaan ja takaisin hotellille. Parvekkeella sitten vaihdettiin reissukuulumisia useampi tunti jonka jalkeen oli vuorossa jotakin mita oli odotettu pitkaan, karaoke. Muutaman ravintolan kautta loytyikin karaoke ravintoloita taynna oleva katu ja kaikki kiinni. Loysimme kuitenkin avoinna olevan ravintolan jossa oli Vietnamilainen bandi soittamassa. Bandin jalkeen alkoi iki-ihana 90-luvun teknojumputus joka sai oppaat riehaantumaan ihan taysin. Eihan siina matkaaja voi kuin pyorittaa paataan.

Tanaan olikin vuorossa kaupassa kayntia ja muuta kivaa, pyoran selassa tietenkin. Liikenne taalla on sentaan hieman inhimillisempaa kuin Hanoissa joten ei muuta kuin pyoran selkaan ja matkaan. Kolareilta valtyttiin ja tottakai alkoi satamaan vetta, onneksi oli vain pieni kuuro ja matka jatkui heti parin minuutin odottelun jalkeen. Tasta eteenpain ei matkaaja tieda mita on suunnitelmissa, mutta mukana mennaan...

KAIVATUT VAPAAPAIVAT..

Hei vaan kaikki! Ensimmainen viikko leikkaussalissa takana. kovin on ollut henkisesti rankkaa, paassyt nakemaan ihan odottamattomia asioita, taas. Aamulla ei koskaan tieda mita tulee vastaan taalla, noh eihan toki siellakaan. Aamuisin mennaan seiskan jalkeen sairaalalle ja katsellaan kun siella tehdaan leikkausvalmisteluja ja mietitaan mihin saliin mennaan katsomaan leikkausta. Siella on 7 leikaussalia. Talla viikolla ollaan nahty virtsakivien poistoa, nilkkamurtuma, ihonsiirtoa, lonkankorjausleikkaus, luukasvaimen poisto, maksaleikkausyritys.

Eilen oli rankin paiva kaikista, ensinnakin paasin leikkauspoydan ymparille assariksi kun laakarikoulun ope oli leikkaavana kirurgina kun vanhan hoperon mummon jalka amputoitiin nilkasta alaspain, niin se sitten antoi meidankin tulla vahan koittamaan. Lahinnahan se oli katsomista, mutta piti mun saksia pitaa kadessa ja vahan lankaa leikata ja poratakin piti yksi reika saariluuhun kun pora mun kateen iskettiin, sain myos koittaa tikkaamista Joo, mutta siihen viereen tultiin sitten tekemaan leikkausta...14-vuotias tytto oli edellisena paivana joutunut, yllatysyllatys, liikenneonnettomuuteen (taalla niita sattuu ja paljon kun mopoja ja pyoria ihan sikana eika kukaan kayta kyparaa ja liikenne on mita on). Sille sitten alettiin piirtaa otsaan tussilla viivoja...niin aivoleikkausta siina sitten rupesivat tekeen, amputaatiota samassa salissa vieressa tehtiin ja ihmisia ramppaa ovesta alituiseen sisaan ulos... Oli ihan skitsoa kateltavaa kun paanahan leikkasivat, sahasivat kallosta palan pois, aivot esiin... (menee vahan rankaks joten lopetan tahan). Noh, se leikkaus vissiin vahan epaonnistu kun verta alko pulppuumaan enempiki. Kun kysyttiin niin hyvin pienet mahdollisuudet silla tytolla oli siita enaa selvita. Se vietiin teholle. Onneksi alko meidan vapaa paivat tuon jalkeen. Mentiin syomaan hyvaa ruokaa ja otettiin bisset. Eilen kaytiin myos Huen ns. suomalaisessa perheessa vierailulla (ne asuu taalla ja on ulkoministerion jossain projekstissa toissa). Saatiin siella riisipiirakoita (Anna kaski pohjois-Karjalalaisena olla kirjoittamatta karjalanpiirakoita) Hihii!

Tumppu saapuu tunnin paasta Hueen, lahdetaan tasta junalle vastaan. HEIPPA

MOPOILUA VUORISTOSSA...

heii, takaisin loydettiin tiemme Hueen eilen. Oltiin vahan vasyksissa viela viimenen vuoro synnytyssalissa. Saldoksi tuli siis nahtya 8 alatiesynnytysta, 1 keskenmeno, 2 kaavintaa, 1 keisarinleikkaus ja paljon tuskaisia aiteja. Vahan jai ikava sinne, mutta uudet kokemukset odottaa, silla tanaan alkoi meidan 3 viikon leikkaussalijakso. Sisarhentovalkoisen vaatteet vaihtuivat vihreaan. Vahanko meita aamulla janskatti menna leikkaussaliin, kepeesti veivat katsomaan n. 5 vuotiaan tyton avosydanleikkausvalmisteluja... kuitenkin siitten siirsivat meidat seuraamaan olkavarren leikkausta/paikkausta. Kannykat soi leikkaussalissa ja porukkaa ramppasi ovesta alituiseen...nain taalla meilla. Mielenkiinnolla sita odottaa mita kaikkea paaseekaan nakemaan...

mutta sitten meidan Dalatin reissuun. Huesta suuntasimme 24 tuntisen bussimatkan etelaan. Takapuoli OLI vahan hellana. Dalat on vietnamin ylamaa-alueella, vuoristossa, viilean mukava ilmasto. Siella meidan piti kolme paivaa rentoutua ja ihmetella. Mutta...oltiinhan me luettu oppaasta mopomiehista "easyriderseista", joidenka matkaan kannatti lahtea koska ne osaavat nayttaa oikeaa Vietnamia. Tarkotus oli kayda paivareissulla niiden matkassa. Kuitenkin siina meni ehka puoli tuntia kun oltiin hopisty Thao nimisen miehen kanssa ja oltiin paatetty tehda mopon selassa 3 paivan reissu

Ja reissu oli mieleton! Kolme paivaa siis istuttiin mopon kyydissa ja ihmeteltiin maailmanmenoa, pysahdyttiin moneen paikkaan ja meille kerrottiin ja naytettiin mita ihmeellisimpia juttuja. Nahtiin ihania vesiputouksia, vuoristoa, pilvien sisalla ja valeissa valilla ajeltiin, kahvipensaita, teepensaita, banaanipuita, greippipuita, riisipeltoja, katkarapualtaita, KANELIPUITA, pippuripuita, koiranlihaleikkaamo, ketunkakkakahvia, riisiviinapanimokellari, MAApahkinaviljelmia (ne oikeasti siis kasvaa maan alle niinkuin peruna eika puussa kuten luulimme...), vahemmistoheimojen kylia...

Valilla satoi vetta rankasti, mutta meilla oli sadeasut, ei siis menoa haitannut. Mopot kulki alamaessa kovimmillan 70 km/h ja ei janskattanyt yhtaan. Meille kerroottin juttuja vietnaminsodasta ja kommunismista ja kaiken taman vaikutuksesta vietnamilaisten elamaan. Opittiin NIIN paljon ja saatiin niin paljon, ettei oikein sanat riitak uvailemaan taas reissun hienoutta. Ehka sitten kuvien ja sanojen kanssa pystyy siella varittamaan kaikkea todellisemmaksi? Kuitenkin siis olimme kovin onnellisia, etta paasimme kokemaan reissun Thaon ja Nguyen matkassa.

Loppuviikosta saamme vieraaksemme maailmanymparismatkaaja Tumpun suoraan Suomen malmilta Se ei meinannut haluta attaa Koreaa taakseen lainkaan vaan siirteli lentojaan pois sielta, mutta ensi yona sen pitaisi siis lentaa Hanoihin. Kiva saada vieraita, tulkaahan muutkin kylailemaan!

Tassa on Vietnamilainen illistelemassaNe tekee niin paljon ja se on aika hauskaa!

STARRING BY ANNA MUSTONEN, VIETNAM, DALAT

Kirjottaja on vaihtunut, ainakin hetkellisesti. Tosiaan, tanaan saavuttiin Dalat-kaupunkiin (takana ah niin ihana 24tuntinen bussimatka) ja oltiin ehka tunti oltu kaupungissa kun paatettiin, etta lahdetaan huomenna pois. Mopoilla Nha Trangiin asti. Eli torstaiaamusta lauantai-iltaan asti meita kuskaa kaksi vietnamilaista opasmiesta. Nakymat taalla on niin upeita, etta ne on pakko nahda muutenkin kuin bussin ikkunan lapi. Ja varmasti kuulette miten reissu on loppujen lopuksi onnistunut.

Hueen jai sateinen ja kostea ilma mutta sama tuntuu taallakin jatkuvan, ainakin nyt. Toivottavasti ei naiden parin paivan aikana. Sairaalassa viime paivat oli aika rankkoja. Sunnuntaina saatiin olla yhden naisen tukena lahes koko synnytyksen ajan. Vedet oli ehtinyt menna puol tuntia ennen kun ehdittiin paikalle, mutta siita lahtien tikkauksiin asti saatiin olla apuna ja tukena, jos meista nyt edes mitaan hyotya oli. Oli vaan tosi koskettavaa, kun nainen ite synnytyksen jalkeen kiitteli niin paljon ettei niista meinannut loppua tulla, ja samoin koko suku osastolla "hyokkasi" kimppuun kiittelemaan. Hieno hetki. Tiistai olikin sitten astetta surullisempi paiva. Iski jo pelko, etta yksi vauva kuolisi synnytykseen kun ponnistusvaihe vaan kesti ja kesti. Loppujen lopuksi napanuora oli vauvan kaulan ymparille kietoutunut kaksi kertaa. Hieronnoilla, imuilla ja pienella hapella sekin tytto kylla loppujen lopuksi rupesi hengittamaan ja huutamaan, mutta kylla saikaytti.

Taman reissun jalkeen mennaan viela paivaksi synnytyssaliin aj sitten alkaakin 3 viikon rutistus leikkurissa. Huih.

Vietnam kuittaa,

Anna

KUVIA NETISSA :)

..heii kaikki! Saksalaispojat saivat vihdoin valokuvansa webbimuotoon! Siella on niiden reissukuvia, sellaisia joista on sensuroitu pois meikalaiset. Mutta naette (jos kiinnostaa katsella) maisemia ja ihmisia Junamatkalta, Kiinasta ja Tiibetista. IHANA oli katsella kuvia!!

www.santana2000.com

ja niille jotka ei ihan niin hyvin tota saksaa taida, vinkkina, etta kuvia saa selattua eteenpain ylhaalta keskelta zuruck/nachstes klikkaamalla.

Huomenna lahdetaan Dalat nimiseen kaupunkiin, ihan vaan kevyt 24 tunnin bussimatka edessa sinne.

KADUILLA TULVII...

HEII vaan taalta monsuunisateiden keskelta! Toista paivaa sataa kuin isolla amparilla vetta kaataisi joku taivaalta. Viemarit ei kaduilla veda ja risteykset tulvii niin etta puoleen saareen jaa valilla kahlata, useimmissa kohdissa kuitenkin vaan nilkkaan asti. Annalta hajosi kengat kesken tyomatkan aamulla ja se paineli paljain jaloin menemaan. Mun intiassa teetetyt popot viela toistaiseksi on kestaneet. Meidan hotellihuone on kuudennessa kerroksessa, naureskeltiin eile aamulla etta no meita ei ainakaan tulvat hairitse, mutta illalla kun sato melkein vaakatasossa niin ikkunoista tuuli vinku vahan elottavasti ja kun ei tiivisteita ollut niin norona vetta sisaan ja lattialla latakoita... vahan siirreltiin huonekaluja ja pyyhkeilla javerhoilla tiivistettiin ikkunoita... vahan janskatti kanssa kun vietnamin uutisissa naytettiin karttaa ja semmosta punaista pyorretta ja nuolta kohti Hue:ta, mutta ei sit missaan BBC:n uutisissa taas mainittu mitaan niin jarkeiltiin ettei se mikaan hirveen iso taifuuni voi olla Sataa vaan ihan hullusti ja lupailevat jatkuvan vaivaiset kolme paivaa enaa.

Noh, sitten harjoittelusta ja sairaalasta. Tanaan yksi mukava laakari kysyi meilta etta halutaanko me leikkaussaliin katsomaan keisarinleikkausta. JOO! (vaikkei henkisesti oltukaan varausuttu siihen). SItten mentiin. Yrittivat 20 minuuttia tokkia mammaan epiduraalipuudutusta, muttei onnitunut, joten nukuttivat, intuboivat ja laittoivat hengityskoneeseen mamman. Sitten massu auki ja se oli kylla mielenkiintoista ja jannaa! Meikalainen kun ei sita teho-osastoakaan ole koskaan seurannut niin se oli kylla aivan tosi jannaa. Mutta EN pyortynyt, oksentanut enka mitaan muutakaan vaan seurailin mielenkiinnolla ja kieltaydyin leikkaamasta napanuoraa kun ekaa kertaa ihan kiva vaan nahda mita tapahtuu noin yleisesti. Vahan sain hanskan vereen kun pidin hetken kiinni jostain levittimesta kun ompelivat massukerroksia kiinni Hieno vaavi syntyi (eipa tullut pantua merkille oliko tytto vai poika??)

Semmosta. Taalla on salettiin enempi syksyfiilis kun teilla siella. Katoin et +14 ja aurinko paistaa taydelta taivaalta. Taalla se vaan sataa, sataa ropisee...

HEII!! Huessa takaisin. kolme paivaa HoiANissa vierahti nopeaan. Siella oli kaunista! Meri ja ranta olivat kuin parhaasta aurinkomatkojen esitteesta kuva! Vesi oli lamminta ja siina oli IHANA lillua! Paastiin myos, hom, vahan shoppailemaan kun kaupunki on kuuluisa raataleistaan ja suutareistaan, teetettiin sitten vahan thaisilkista vaatteita ja yhdet kengatkin omilla mitoilla... kaytiin myos katsomassa jotain ikivanhoja temppelinraunioita, oli ne oikeasti upeita mutta oli jarkky kuuma paiva ja annalla kamala flunssa (lintuinfluenssa??no ei . Joella kaytiin myos risteilemassa ja semmosta pienta motskarikyydilla mentiin myos. Oli siis vallan rentouttava reissu.

Hueen kun palattin, vaihdettin hotellia vaihtelun vuoksi. Meilla on oma parveke (vuoristonakoalalla) ja ikkunasta nahdaan myos sairaala, eli eipa ole pitka tyomatka. Viela viikko ollaan siis synnytyssalissa. Tanaan nahtiin keskenmeno

Eilen taalla satoi ja lujaa ja kovaa koko paiva, yolla ukkosti. Kai ne monsuunisateet tannekin pikkuhiljaa laskeutuu tuolta pohjoisesta? nyt ei enaa kuitenkaan ole niin kuuma kuin taalla aluksi oli, hyva niin.

Siella on kuulemma ihanan aurinkoisia syyspaivia. Eilen illalla kun sade ropisi kattoon ja oli synkkaa, sain pienen palan syksyfiilista vahan sita syksya kylla kaipaa. HALEJA ITSE KULLEKIN!