PEKINGIN ANKKAA MASSU TAYNNA

Pekingissa siis . Matka tanne oli pitka ja tuskainen, yobussi kesti 19 tuntia. Bussissa oli pedit (niin) ja mulla paikka tietenkin ylapedilla bussin takaosassa. Tie Pekingiin oli paikoittain KAAMEE ja pompinta takapedilla sen mukaista... voinette kuvitella?

No mutta Peking...tama on aika mieleton kaupunki vaikken niin olettanutkaan. Iso kun mika, Tiananmen aukio komea Maon naamoineen, kymmenet temppelit, upeat puistot, kiinalaisia kyltteja joka puolella, jotka valaistu illalla upeasti! Pilvenpiirtajia, saatepilvia, tuhansia pyoria, ihanaa ruokaa (jotain ihan muuta kun suomessa kiinalaisessa ravintolassa syodaan, vaikka sekin on hyvaa). Nyt on massu taynna Pekingin ankkaa, joka siis osoittautui oikein maittavaksi Taalla siis saa kaikkea ravintolasta, kuten varmaan tiedatte: mm. ankan paata, rapyloita, lehman mahasuolia, korvia, varpusia, etanoita, sammakoita, kaarmetta, anything...

Noh, huomenna pitaisi loytaa tie Kiinan muurille. Ylihuomenna mulla on lento Chengduun, etelampaan Kiinaan, josta pitaisi jarkata lupa Tiibetiin. Tallaista taalla siis tanaan.

KIINASSA!!

niinpa, taalla sita ollaan . Odottelua rajakaupungissa kIinan puolella, 16 tunnin bussi kohti Pekingia lahtee parin tunni kuluttua, yobussi. Viime yo meni sitten junassa, oli aika tuskainen yo kun ei tullut nukuttua lainkaan...junavaunun luokka oli jotain alatasoa ja niinkun intiassa parhaimmillaan...eli ihmisia enempikin. MOngoliailaisia ja yksi britti. Rajan ylitys oli aika mielenkiintoinen. Juna-asemalta hypattiin kamalan huonokuntoiseen jeeppii johon ankesi 13 kuutakin ihmista...sitten rajalla odoteltiin ja odoteltiin kun siella oli jeeppi kolaroinu pahannakosesti... siteen meidan kuski paatti etta nyt mennaan ja ajoi vaan taysia vaikka rajamiehet huito muuta... oli semmonen kohtaus jossa leffaassa ne olis kaivanu aseet asiin ja alkanu tulittamaan no joo. Leima on on passisa ja taalla ollaan, Kiinassa. Ihan uskomattomalta tuntuu ja kuulostaa. Kukaan ei puhu englantia taalla, ei kukaan. pankki loytyi piirtamalla ja nayttelemalla ja ruokaa tilasin vaan sokkoona...jotain lihaa tuli eteen ja maistuihan se.

nyt on olo maailman ryytynein... toivottovasti saan nukuttua busissa. Huomeaamuna Peking, vaikea uskoa.

etta semmosta talla kertaa.

JUNALIPUT KIINAN RAJALLE TAKATASKUSSA!!

jep, aamulla soi kello 06.30 ja matka kohti juna-asemaa ja mieli taynna intoa saada jarkatyksi junaliput kiinan rajalle. Siella oli ainakin 100 ihmista ennen mua jonossa...siina sitten odoteltiin kunnes joku keksi etta hei turistithan voi ohittaa jonon...jep, sainpahan lipun, huomiseksi yojunaan. sunnuntai aamuna aikaisin pitaisi olla mongolian ja kiinan rajalla, sielta pitaa menna jeepilla rajan yli kiinan puolelle ja sielta pitaisi osata hypata yobussiin kohti Pekingia...

Tanaan on ollut rela paiva. Olen kierrellyt hostellin muiden tyyppien kanssa Ulan Batoria, nahty mm: Ihana buddhalaisluostari, katkennut vuohen jalka kavelytiella, mongolialaista modernia taidetta (nayttely oli oikeesti hyva vaikka menin sinne asenteella etta joo, kulttuuria...), nuorison hengailua puistossa, leffan Lost in Translation, kuunnellut mongolialaista musaa musaosastolla, ostanut hienon huovutetun shakkilaudan ja kokeillut jotain ihme ruokaa.

jep, tallaista taalla. Maanantaina siis pitaisi olla KIINASSA, BEIJINGISSA

so, sailing on...

TAKAISIN ULAN BATORISSA

no niin, kuin uusi ihminen kolmen yon ja paivan maaseudulla olon jalkeen. Siella oli NIIN KOVIN KAUNISTA, ettei sanat nyt oikeasti riita kuvailemaan! Vuoristoa, kukkuloita, vehreita sellaisia, kymmenia ja kymmenia hevosia laukkaa vapaana harjat hulmuten, lehmia, vuohia, lampaita, jakkeja laiduntaa, isot mustat linnut lentaa, hiljaisuus. Mongolialaisessa jurtassa nukuin, soin paikallisen perheen tekemaa ruokaa (vuohta tottakai ja aina). Jurtta on kuin puolijoukkueteltta, mutta tukevampaa rakennetta. sisalla oli kamina ja sita tarvitsikin, silla yhtena paivana satoi ihan koko paivan. eilen ratsastin hepalla 5 tuntia ja se vihdoin alkoi totteleenkin minua . Ratsastaminen oli kylla kivaa, voi kun ainakin sanna ja mari olisi nauttineet kovasti myos! tana aamuna sitten otin bussin takaisin kaupunkiin. en onnistunut saamaan junalippuja eteenpain, mutta aamulla uusi yritys. jos onnistun, huomenna jatkuu matka kohti kiinan rajaa. katsotaan.

tanaan kavin katsomassa perinteista mangolialaista tanssia ja musiikkia hienossa teatterissa, oli upeaa. mun naama on palanut maaseudun jaljilta.

Tanne pitaa ehdottomasti tulla uudelleen. aivan liian kaunis maa jattaa enempi tutkimatta! Suosittelen ehdottomasti kaikille! taalla jo iltamyoha. jotain syomaan nyt ja sitten nukkumaan.

ULAN BATAAR, MONGOLIASSA ONNELLISESTI

Niin. Tana aamuna sitten saavuin tanne mongoliaan. Pikaiset halaukset kaikkien kanssamatkustajien kanssa ja ei se kylla kivaa ollut, mutta minkas teet. Odotin pahinta kun saavuttiin juna-asemalle, tarkoitan siis sita kamalaa haslinkia joka juna-asemilla ainakin Intiassa oli AINA, mietin miten loydan sen hostellin tyypin ,joka lupasi tulla asemalle vastaan mua. Ulan Bataar on kuitenkin aika pieni city verrattuna esim. moskovaan, taalla asustaa vahan alle 1 miljoonaa ihmista. yllatys oli suuri, kun kukaan ei tullut repimaan ja kysymaan mulat asemalla yhtaan mitaan ja mukava mongolialaisnainen oli asemalla vastassa mun ja han loytyi heti... kaikki sujuu vahan liian hyvin...vai onko Intia vaan vaikea maa, sekun on ainoastaan vertailukohteena? Hienolla autolla mut kyyditettiin ihan mukavaan hostelliin, jossa nukun isossa makuuhuoneessa jossa muitakin reissaajia. Mun lisaksi oli ainoastaan amerikkalainen reppureissaaja jonka kanssa sitten kaytiin asken katsomassa kansallismuseo, joka oli vallan mukava visiitti ja valaiseva myos. Tiedanpahan taas paljon enemman tsingis khanista ja mongolian VALTAVAN SUURESTA valtakunnasta, eipa ollut moisesta hajuakaan... mulla oli tarkoitus lukea junamatkalla vahan pohjatietoja Mongoliasta, mutta siella oli vaan niin paljon muuta, ettei tullut juuri luettua.

Kaikille vaan tiedoksi, etta junamatka oli semmoinen elamys maisemineen, ihmisineen ja kaikkineen, etta tekisin saman uudestaan milloin vaan. Lampimasti voin suositella, kaikille! Matkalla oli mm. joukko Norjalaisia ialtaan 25-67 vuotta. Aah, ikava junaan. kYlla se ohi menee. Uudet seikkailut edessa.

Huomenna poistun maaseudulle, Tereljin kansallispuistoon 2-4 paivaksi, katsellaan. Tarkoitus olisi yopya Mongolialaisen perheen luona jurtassa, ratsastella hepalla ja kavella kukkuloilla.

Kertokaahan mita teille kuuluu, tiedatte mihin laittaa postia.

p.s. ei taalla mikaan kasvissyoja voi olla. ravintolasta saa vaan vuohella kaikkea, joten se siita ainakin tassa maassa. Vuohi maistuu ihan hyvalle.

TAKANA 5700 KM, MONGOLIAN RAJA HAAMOTTAA

En osaa sanoin kuvailla kuinka kaunista taalla on! Yolla tuli nukuttua 3 tuntia, kun herattiin aikaisin katsomaan Baikal-jarven rantoja. Se on suuri ja kaunis, kuin meri. Vuoret siinsi vierella ja vihreat nurmet, hassut pensaat. Tunteja sai katsella ikkunasta kauneutta, joka vaan jatkuu edelleen. Maisema on muuttunut kauniista metsista ja pelloista kukkulaiseksi. Jokia virtaa ja lehmia laiduntaa. Siella taalla kylia tai kaupunkeja. Tuntuu kuin olisi jossain sadussa ja lelujunassa, niin epatodellisen kaunista taalla on, niin Venajalla.

Maisemien lisaksi tanaan on ollut muutenkin hyva paiva:

1) Sain pestya hiukset!!! NIIN. Mongolialaiset ilmestyi aamulla hyttiin tukat pestyna ja mina tietysti etta MITA? MISSA ?? ja ne neuvoi: wc:n hanasta kylmaa vetta isoon pulloon ja sitten samovaarista kuumaa. Kaveri mukaan vessaan avuski, 11v Uugantsetseg tuli kaatamaan vetta pullosta mun paahan ja ponton paalla sitten pestiin mun hiukset . MIKSI EN ITSE TOTA KEKSINYT? No mutta nyt on ihanan puhdas olo!

2) Soin ihanaa BAikal-jarven savustettua siikaa (?). Ihanaa vaihtelua nuudeleille, vaikkei niissakaan mitaan vikaa ole.

3) Vihdoinkin tajusin mongolialaisten korttipelin kaikki saannot (yhden ja puolen paivan pelaamisen jalkeen...)

...aamuyo. 4 tuntia siihen kun saavun Ulan Bataariin, Mongolian paakaupunkiin. Tapahtunut paljon tanaa. Kun juna lahestyi venajan ja mongolian raja-asemaa, alkoi mongoliaiset hyttikaverit olemaan aika todella hermostuneita. Tavaroita piiloteltiin ja katkettiin joka paikkaan. Ne oli tosi hermostuneita siita etta ne jaa kiinni. Venajan puolella rajalla kesti jotai 4 tuntia tarkastukset. odottelua odottelua. Munkin sydan hakkas mongolialaisten puolesta, mita jos ne jaisi kiinni? eipa kylla taitas rahalla selvita...

4700 KM MOSKOVASTA ITAAN

Kohta alkaa aurinko laskemaan. Kiinalainen musiikki soi taustalla. Vahan vasynytta meininkia, lahes kaikki hihittaa enemman tai vahemman hysteerina. Ollaan pelailtu mongoliailaisten lasten kanssa tunteja jotain korttipelia jonka saannoista ei tietoakaan. Samoin mun peleja. Ikkunasta on nakynyt paitsi peltoja,myos hokkelimokkeleita, auringonkukkia, ihmisia, junia, raiteita, kukkuloita ja auringonpaistetta. Aikaeroon on vahan vaikea totutella, kellot kun on Moskovan ajassa jokapaikassa vaikka aikavyohykkeita ylitellaan koko ajan (oikea aika jotain +4h moskovaan). Kai siihen tottuu. Tukka on hirmu likanen. Suomalaiset karkit on alkanu maistua kaikille.

Jos on paiva Siperiass kaunis, niin on yokin. Taysikuu ja usvaa pelloilla...

JOSSAIN SIPERIASSA

Yo jo. Olkona salamoi. Paiva meni nopeasti. Laakepakettien aukomista, korttipeleja, kaksi jaloittelutuokiota, valokuvauksen oppitunteja, englannin ja mongoliantavaamista, paa ulos ikkunasta ja maisemien katselua, olut ravintolavaunussa. Jalassa on joku otokanpurema joka tuli jo junassa Hki-Moskova, aamulla huomasin etta se punottaa ja ymparilla rengas...ettei vaan ois borrelia-punkki...? seuraillaan.

Edelleen on siis ollut mukavaa. Mongoliaiset lapset tykkaa tehda alladin-palapelia, jonka sanna antoi matkalle . Kiinalaiset junan tyontekijat diilaa olutta. Ja mongoliaset siis vie laittomasti maahan aivan alyttomasti laakkeita venajalta. On kuulema tapana niilla tuoda ylipaansa kaikkea venajalta ja kiinasta. Nailla on laakkeiden lisaksi mm. neuloja ja tuhansia muovihampaita (niin)... Katotaan mita rajalla tapahtuu. Rahallahan kai taallapain selviaa.

p.s. tukka on jo KAMALAN likainen

TRANS-SIBERIAN MATKAN ALKU

Eka vuorokausi alkaa olla lopuillaan taalla jossain Venajalla. Kovaa vauhtia mennaan eteenpain. Aurinko laskee. Sain oikein mukavaa hyttiseuraa: 2 mongolialaista naista ja heidan 2 tyttoa (8v Ajuntanata ja 11v Uugantsetseg) (Ajuntajana tarkoittaa viisaUDEN MERTA JA uUGANTSETSEG puolestaan vanhinta kukkaa). Viereisessa hytissa asustaa heidan miehensa, joten jompikumpi cabin on taynna vakea koko ajan. Samassa vaunussa on myos saksalaisia, venalaisia, taztiskistanilaisia ja norjalaisia. Kaksi kertaa on paassyt jaloittelemaan kun juna on pysahtynyt. Ostin karviaisia mukillisen venalaiselta mummolta.

Olen kaverustunut paitsi mongolialaissetn, myos kahden mukavan saksalais pojan kanssa. Ollaan pelailtu korttia (opetin niille ristiseiskaa ja ne mulle jotain saksalaista). Kaytiin junan ravintolavaunussa juomassa venalaiset oluset ja kuvailtiin junan ikkunasta maisemia. Paastiin myos mukaan mongolialaisten "laakkeendiilaus" touhuihin, ne kun siis laatikkokaupalla raahaa venajalta erilaisia laakkeita MOngoliaan kun niilla ei niita kuulema ole...? No, joka tapauksessa teimme tunteja seuraavaa: otimme laakkeet paketeista pois niin ettei pakkaukset menny rikki..ne kuulema pakataan uudestaan mongoliassa paikallisiin paketteihin, joo. No mutta siina sai kivasti aikaa kulumaan.

Nuudelit on maistunut ERITTAIN hyvalle, samoin Suomesta kantamani namit (Panttereille mongoliailaset lapset irvisteli!!) Pikakahvi on KAMALAA! Mutta muuten taalla on oikein mukavaa, junan kiskojen aani on rauhoittava ja maisemat myos.

AURINKOISESTA MOSKOVASTA

Yo tuli taas nukuttua vahan niin ja nain...mutta oikein mukava paiva moskovaa kierrellen taas takana. Aamulla syotyani aamiaisesta (joka kuului hostellin hintaan) sen minka pystyin (=vaalea leipa ja juusto seka nescofe, makkarat ja riisi jai valista) lahdin taas metrorundille (metroasemat ON upeita ja osaan jo tavata kartan kanssa asemia mihin suuntaan pitaa lahtea kohti UPEAA puistoa jossa oli joku ortodoksinen kirkko jossa huivipaiset mummot lauloi lauluja ja ohuet kynttilat paloi hamyssa. Oliko tunnelmaa... Istuskelin puistossa ja katselin elamaa.

Tarkoitus oli menna myos Lenin mauseolemiin, mutta sepa oli kiinni. Kavin siis ihailemassa Punaisen torin ymparistoa jalleen kun se on niin hakellyttava! Kavin sipulikirkossa sisallakin . Niin ja samoilin jossain metsassakin kun piti paasta johki varpuskukkulalle josta nakee koko Moskovan, ja loysinkin loppujen lopuksi. Oliko upeat nakymat! Ja samoin Moskovan yliopistorakennus, ihan mieleton! Kavin sitten nakoalaterassilla maistelemassa paikallista olutta, joka vissiin olikin sitten aika vahvaa kun kilahti paahan, mutta onneksi vaan hetkeksi . Olen kavellyt tanaan varmaan ainakin 50 kilsaa (no ei nyt ihan) ja jalat on aivan rikki...nyt suihkuun ja kohti juna asemaa rinkka selassa. Jos kaikki sujuu hyvin niin olen kolmen tunnin paasta junassa matkalla Mongoliaan JIPII!!! eli seuraavan kerran sitten vissiin sielta... Sunnuntai aamuna pitaisi olla perilla, lets see...

SUURI JA IHMEELLINEN MOSKOVA

Taustalla soi bomfunkit tajuton vasy. eipa tullut juurikaan nukuttua junassa, ei vaan uni tullut. Mulla oli aivan loistavaa matkaseuraa, Outi joka tyoskentelee Moskovassa suomen suurlahetystossa. Junassa oli tosi viihtyisaa! Moskaovaan saapuminen oli pieni shokki, taalla on kaikki niin suurta ja niin mahtavaa. Ihan tosi, kampin rullaportaat ei oo mitaan verrattuna tanne! Samoin kaikki talot on vahintaan 15 kerroksisia ja kadut leveita ja ihmisiakin asuu kuulema vaan 10 miljoonaa... nama eivat puhu englantia, mutta toistaiseksi kaikki on mennyt vallan loistavasti! Sain jopa jatkojunalipun pienen vankaamisen kanssa !!

Tanaan oon kaynyt moskovan jokiristeilylla (vetta tuli valilla vahan enemmankin), ihaillut UPEITA rakennuksia ja st. Basilkaa joka on todella upea!! Kavin maailman kuulema kolmanneksi suurimmassa maailmanpyorassa, hengailin puistoissa, juttelin Minskista olevan sashan kanssa ja soin hamysessa baarissa blineja. Musiikki soi joka kulmassa, niinkun Intiassakin. Harmittaa jo etta oon vaan kaksi paivaa taalla. Moskova tuntuu olevan paljon mielenkiintosempi kaupunki kun osasi edes ajatella. Mutta, nyt nukkumaan ja voimia keraamaan tulevan varalle...

MEIKA TYKKAA!!

TÄNÄÄN SITTEN ON LÄHTÖ...

Aamu. Laukku viellä pakkaamatta, no, on siellä melkein kaikki tarvittava jo: vähän vaatteita, pussikeittoja ja puuroja ja paljon karkkeja . On vähän epätodellinen olo, ei sitä tajua viellä että on lähdössä kuin ajoittain. Pian se realisoituu, eihän tässä ole kuin 9 tuntia lähtöön, siihen kun Tolsoi-juna starttaa Helsingin Rautatieasemalta kohti Moskovaa.

Kaikki viisumit tuli hankittua ajallaan ja muutenkin luulen ,ettei mitään kovin tärkeää jäänyt tekemättä. Kyllä sen sitten huomaa vissiin. Mutta seuraavan kerran yritän raportoida tuolta rajan toiselta puolelta, Suuresta Venäjänmaasta.
Näkemiin Suomi ja ystävät rakkaat! Sähköpostia saa kirjoitella...