Kohta alkaa aurinko laskemaan. Kiinalainen musiikki soi taustalla. Vahan vasynytta meininkia, lahes kaikki hihittaa enemman tai vahemman hysteerina. Ollaan pelailtu mongoliailaisten lasten kanssa tunteja jotain korttipelia jonka saannoista ei tietoakaan. Samoin mun peleja. Ikkunasta on nakynyt paitsi peltoja,myos hokkelimokkeleita, auringonkukkia, ihmisia, junia, raiteita, kukkuloita ja auringonpaistetta. Aikaeroon on vahan vaikea totutella, kellot kun on Moskovan ajassa jokapaikassa vaikka aikavyohykkeita ylitellaan koko ajan (oikea aika jotain +4h moskovaan). Kai siihen tottuu. Tukka on hirmu likanen. Suomalaiset karkit on alkanu maistua kaikille.
Jos on paiva Siperiass kaunis, niin on yokin. Taysikuu ja usvaa pelloilla...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti