KURKKUKIPUINEN NUHANENA

Mumbai. Kuuma. Flunssainen olo ja kurkku kipia. Toissapaivainen meni vallan kipuillessa meidan molempien osalta. Raoul alkoi oksentelemaan ja vesiripuloimaan ja mulla voimaton olo ja kova kurkkukipu. Maattiin koko paiva hotskulla ja koitettiin toipua ja kerata voimia yohon, jolloin oli mentava Yltsaa vastaan lentokentalle. Ma jaksoin kayda syomassa jopa paivan aikana, mutta Raoulille ei ruokakaan oksujen valissa maistunut. Mutta muisti se juoda kuitenkin tarpeeksi. Paadyttiin huonojen kuntojemme vuoksi ottamaan taxi lentokentalle, vaikka oltiin niin suunniteltu etta aloitetaan Yltsan perehdyttaminen maahan heti autorikshakyydilla ja paikallisjunamatkalla, mutta saikin hikisen taximatkan.

Eilinen meni puolikuntoisena Mumbain nahtavyyksia kierrellessa. Olin miettinyt etta jos en jaksa niin hyppaan taxiin ja petiin, mutta yllattavan hyvin sita tuli sinniteltya kuitenkin niistaen ja yskien. ja hikoillen. ja huokaillen. ja pelaten tietenkin sairastavansa sikainfluenssaa. Poikien kanssa kaytiin ensin Yltsan haaveilemassa Merimaailmassa, joka osoittautui (ei mitenkaan yllatykseksi) suhteellisen kamaseksi paikaksi, jossa merikilpikonnat uivat aivan liian pienissa akvaarioissa :(. Sielta suuntasimme Mahatma Gandhin ennen asuttamaan taloon, joka nykypaivan hanen muistomuseonsa. Visiitti oli mielenkiintoinen ja mieleenpainuva. Saatiin odotettu puhelinsoitto, etta nimemme oli taasen Clubin listassa, oujee. Siita sitten relaamaan muurien sisalle kohden ainoaa bikini-luvallista aluetta Mumbaissa. Kolme hikista matkaajaa sukelsi kirkasvetisen altaan syvyyksiin ja hymyili. Rikas Intia-ystavamme Anu (joka siis meidat aina clubille kutsuu) tuli tervehtimaan juoksumatolla kuntoilunsa jalkeen ja viittoili altaan toiselle puolelle, jossa oli Mumbain Suomilaiset asukit Fidan lahetti-perhe, jonka kanssa sitten turistiin tunti ja melkein toinenkin. Oli oikein mukava kuulla elamasta, arjesta ja tyosta, Intiassa. Mika jollain tavalla erikoista, niin Bangladeshissa ollessani tormasin siella suomalaisiin Fidan lahetteihin ja he tunsivat nama lahetit. Ma oon niin haaveillut kehitystyosta ulkomailla, muttakun mun tie ei ole kristillinen lahetystyo. Ehkapa se oma juttu viela loytyy joku kaunis paiva?

Tanaan paiva valkeni taasen viela toipilaana, mutta jo hieman parempivointisena!! Silmaa painaa ja kuumuus ottaa koville. kurkkuun kutittaa ja nenu vuotaa, mutta ei auta. Jokunen tunti meilla aikaa kierrella viela sitten etsimaan yobussia johon ostimme liput. Huome aamusella olisi tarkoitus loytaa itsemme Goalta. Mumbain suomalaiset kertoivat kuulleensa, etta Goalla olisi jo havaittu aikaiset monsuunisateet. Monsuunisateiden pitaisi normaalisti alkaa vasta 6.-14.6. Katsotaan onko meita vastassa auringon sijasta rankkasateet, heh. Yobussin pitaisi olla ilmastoitu ja pedillinen tapaus, empa sellaisella koskaan ole Intiassa matkustanut. Uusia kokemuksia edessa.