AUTIO HIEKKARANTA JA INTIALAISIA KATSEITA

Oivoi. Teimme eilen ison virheen kun jatimme aution Agonda Beachin taaksemme. Kaksi paivaa saimme nauttia kauniista hiekkarannasta jossa oli vain me kolme suurimman osan ajasta makoilemassa tahi polskimassa vedessa valtameren tyrskyissa... Asustimme ihan rannan tuntumassa palmumetsikko talon ja meren valissa. Oltiin joksenkin haltioissamme. Pojat olivat kuin pikkupoikia kun paasivat aallokkoon pomppimaan. Eihan siita riemusta meinannut tulla loppua lain :). Sita oli kylla ilo katsella. Makin kavin virkistamassa itseani aalloissa aika ajoin toki, mutta paaosin lepailin rantahietikolla. Ilmatkin suosi meita. Paivisin oli mukavan puolipilvista, iltasin vahan ripotteli vetta ja jopa salamoi kaukana. Ainut "haittapuoli" autiolla hiekkarannalla oli se, etta koska kaikki turstiystavalliset yrittajat olivat vetaytyneet pois seuduilta, ei kylasta loytynyt enaa yhtaan ravintolaa ruokkimaan nalkaisia matkalaisia. Kavimme autokyydilla katsastamassa jopa kilometrin paassa sijaistevan baarin, joka sekin oli kiinni. No loysimme sitten pienen kioskin, jonka myyjapappara lupasi tehda meille munakkaat. Ostimme myos leivat siita ja voila - masut oli taynna! Viela kassillinen tuoreita mangoja matkaan ja niita natustelemaan talomme terassille ja elama hymyili. Seuraavana paivana vuokraemanta teki meille pyynnosta riisia kasviksilla, etta ei me nalkaa nahty loppujen lopuksi.

Oltiin katsottu matkaoppaasta, etta Benalium ranta olisi myos mukavan rauhaisa ja koska matkalaisethan haluavat nahda ja kokea mahdollisimman paljon, niin paatimme lahtea valloittamaan tata kolmatta tuntematonta rantaa eile aamusella. No mutta perskeles kun saavuimme perille niin itkuhan se meinasi paasta ja migreenin pukkasi! Lajakaupalla intialaisia turisteja riippuliitamassa ja vaatteet paalla rantavedessa istumassa. Mokotettiin siina ravintelissa aikamme viimeisimman hindipopin soidessa kova-aanisista vieresamme ja paatimme niella pettymyksen ja sopeutua. Emme haluneet kayttaa aikaa enaa matkaamiseen niista harvoista paivista jotka meilla ratalomailuun enaa oli varattuna. Siispa eikun paa nytkymaan hindipopin tahdissa... mun paansarky vaan paheni aina kyyneliin asti ja pojat lahtivat rantahietikon kuumuuteen etsimaan meille majapaikkaa. Loytyihan se, semmoset peltimajat keskelta ei mitaan...rauhallista on mutta kylla sita koko ajan miettii etta jaa niinkohan sita tavarat on viela tallessa kun peltimorskaan paastaan...

Eile illalla sitten oli Indian Premium Legue eli kriketti turnauksen loppumatsi ja sita rantaravintelissa intialaisten kanssa keskiyohon katseltiin. Syotiin liikaa ja pojat joivat ittensa ahkyyn olutta. Oli kylla mukava ilta. Pimeaa rantaa pitkin suunnistettiin (pojat horjuvin askelein) hokkeleillemme, jossa kaikki hyvin. Moskiitto-kierukat palamaan kahteen nurkkaan ja kattotuuletin paalle. Ennen nukahtamista holvasin viela nukahtaneen Raoulin ja itseni hyttyskarkoitinta tayteen. Tanaan saatiin itsemme ajoissa ylos ja eikun leikkimaan aallokkoon ja aurinkoon ennenkuin intialaiset hyokkasivat paikalle. Kylla me taidettiin muutama tuntia ehtia etsia simpukoita ja hyppia tyrskyissa ennenkuin Rajastanilaiset (Intian osavaltio) turistit tulivat ihmettelemaan kaukaa vakoista bikininnaista. Kolme miesta vaimoineen. Mina tietenkin valveutuneena jo kaukaa heidat nain ja kaariydyin pyyhkeeseeni peittaen kriittiset alueet. Siihen he sitten jaivat haastamaan ja aijat riisuituivat kalsareilleen ja liittyivat Raoulin ja Yltsan viereen kaivamaan kuoppia ja sohvia (?) kasillaan rantahiekkaan ja kikattamaan. Vaimot olivat vihaisia miehilleen ja makattivat etta piti tulla tahan juuri kun tuo puolialaston nainen tuossa ja jos me pukeuduttaisiin noin niin te heittaisitte meidat ulos talosta! Tulkkasi mulle heidan mukanaan ollut nuori intialaismies. Siita pyyhkeeseen kaariytyneena hipsin pikkuhiljaa rantaravinteliin. Niimpa, tama ei ollut meidan ranta. Eihan intialaiseen kulttuuriin sovi olla nain vahissa vaatteissa. hyi yok. Mutta etsittiin sitten hiljaisempi kolkka rannalta ja siella sitten pystyin karistamaan ihoani taasen. Valppaana kuitenkin himokkailta ruskeasilmilta - jos nakyvilla niin huips pyyhe ymparille! Huomenna viimeista paivaa rantaelamaa edessa. Illalla taasen haasteellinen yobussimatka edessa kohden Mumbaita. Niin se vaan aika kuluu siivilla taalla. Ja matka jatkuu...