torstai 21. toukokuuta 2009

INTIAN VALTAMEREN AALLOT JA SATEEN ROPINA

Goa. Kolme hymyilevaa matkalaista kohtasi Intian valtameri puolenpaivan jalkeen. Meren aarelle paastyamme ei tainnut kukaan meista enaa miettia takana olevaa, jokseenkin rankkaa matkaa. Eilen iltasella kosteus Mumbaissa alkoi tiivistya ja saatiin sadetta juuri ennen lahtohetkea. Mumbaissakaan ei ollut satanut kuukausiin. Huomaa monsuunien lahestyvan Intiaa. Yobussi oli peteja ja kylmaa ilmastointia taynna. hrrr...mina imeskelin strepsilleja ja niiskutin. Raoul kavi ostamassa kuskilta mulle viltin, jonka alla sitten yon koitin unta saada bussin ramistellessa ja hytkyessa. Raoul oli meista ainoa joka sai edes vahan nukuttua, mina ehka tunnin ja Yltsa ei vissiin lainkaan. Meidan hytti-isanta oli hyperaktiivisen poreileva ADHD aija, joka tasasin valiajoin yon aikana tuli hutamaan jokaisen matkustajan korvaan taysia TOILET TOILET TOILET!!!!!! kun oli vessapysahdyksen aika...

Noin 15 tunnin matkan jalkeen saavuttiin Goalle Margao nimiseen kaupunkiin, josta oltiin ajateltu suunnata etela-Goalle aloittaen rantalomailumme Palolem Beachilta. Sisseina ilman aamupalaa meren kiilto silmissa hyppasimme matelevaan paikallisbussiin, jonka kyydissa matka rannalle tosiaan tuntui kestavan ja kestavan ja kestavan... mutta kylla se meri vihdoin tavoitettiin ja hymyjen leveydelle en loyda sanoja. Aamupala hedelmasalaatit puoli kahden aikaa meren lyodessa laiskasti edessa siintavaan hiekkarantaan. Kylla on hokkeleiden maara lisaantynyt talla rannalla sitten viime kaynnin (6 vuotta sitten), mutta alkaa olemaan Goan sesonki ihan viimosilla viikoilla, joten meita turisteja on onneksi vain kaksi kourallista taalla. Ja se tarkoittaa etta mukavan leppoisaa on. Loydettiin oma bambumaja merinakoalalla. Ei hullumpaa.

Pojatkin jokseenkin niiskuttaa yobussin ilmastoinnin ansiosta ja kurkkukarkeille on ollut kayttoa. Se ei kuitenkaan menoa paivalla haitannut, kun vihdoin paastiin kastelemaan itsemme meren aaltoihin! Siella tyrskyissa hypeltiin ja sukelleltiin, valilla rahautuu pohjahiekassa aallon painamana jos huonosti kay. Pojat innostui auringon laskiessa vuokraamaan lainelaudat ja makin sita hieman koitin. Hauskaa touhua liitaa aallon mukana laudan paalla maaten :). Mun kunto vaan ei viela salli iloitella ihan mahdottomia. Keuhkoihin sattuu. Mutta jotenkin tuntuu jo paremmalta. Palolem on jo pimeyden peitossa. Asken alkoi ropisemaan vetta. Ei taidetakkaan menna ravintolan kattoterassille syomaan barbeque kalaa kaikilla mausteilla, mutta siihen alakertaan kuitenkin ehka :). Ei malta odottaa... ottaisko sita tuoretta tonnikalaa vai haita vai Barracudaa vaiko sittenkin Chicken tikkaa? :) Meilla on kuusi paivaa aikaa nauttia Goan herkuista ja meren aalloista. Ilo.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti