No ei me sit hypattykkaan siihen junaan mihin oltiin ostettu liput, vaan peruttiin ne. Kun ajeltiin eilen Evan ja Jonin kanssa skoottereilla Rishikeshin ymparistossa, sain hullun idean paahani ja sanoin sen aaneen - miksei me vuokrattas pyoria ja ajeltas syvemmalle vuoristoon?! Kukaan ei sita aluksi ottanut tosissaan, mutta sitten kun puhuttiin siita enempi, oltiin jo kaikki toinen jalka menossa Himalayalla. Paatos piti tehda kahdessa tunnissa, silla meidan olis pitanyt sitten lahtea takaisin Haridwariin, joten paatettiin yhteistuumin vuokrata moottoripyorat allemme kahdeksi viikoksi ja katsoa mihin asti paadytaan. Ensitahtaimena on Manali. Tata kaikkea sitten ollaan koko eilinen ilta ja tama paiva jarjestelty.
Tarkoitus on lahtea kahdella pyoralla liikkeelle (150 kuutioiset pyorat, ei sano kylla mulle mitaan). Mina istun Raoulin takana ja Eva ja Jon vaihtelee ajovuoroja. Evalla ja Jonilla on moottoripyorakortit. Raoulin kortti on kotona. Jos poliisit pysayttaa, selviaa kuulema pienilla sakoilla. Ja ei huolta aiti, testattu on, Raoul osaa ajaa varovasti ja huolella. Mootoripyoran vuokra maksaa 350 rupiaa/paiva, eli n.5,5 euroa. Viela on tiekartta ja iso kasa nartsaa jolla sitoa reppumme pyoraan kiinni hankkimatta. Jatetaan tanne Rishikeshin hotelliin suurin osa tavaroistamme odottamaan paluuta. Pitaa viela ostaa junalippu valmiiksi Delhiin, ettei myohasty lentokoneesta kotiin, silla kun palaamme moporeissulta, ei ole kuin joitain hassuja paivia jaljella Intiaa, joka kuulostaa ihan hullulle. Latoin toihinkin jo postia, josko sinne paasis takaisin, plaah. Paluu arkeen haamottaa siis jo tulevaisuudessa, mutta ennen sita meilla on varmasti hurjat ja huimat kaksi viikkoa edessa! Innolla, jannityksella ja kauhulla odotan! Kaikki nelja ollaan ihan tapinoissaan. Huomeaamulla aikaisin olis tarkoitus startata matka. Luulen, etta saadaan kirjoiteltua matkan varrelta kuulumisia.
Nyt viela hierontaan ja pakkaamaan ja mita viela? Lahetelkaa siunauksia ja hyvan onnen toivotuksia mielissanne aina valilla tanne pain maailmaa, etta kaikki menee hyvin. Ja me ollaan varovaisia. Rakkautta!!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Voi rakkaat! Mulla meinaa äidinvaisto herätä ja tekis mieli toppuutella... mut tiedän sut Katja ja näköjään on raulissakin rauhallisen kuoren sisällä hurjapää;)) En voi muutakuin rukoilla kasan enkeleitä teidän ympärillenne.
VastaaPoistaTämä kertoo sen, että olette täysin toipuneita taudeistanne :). Katja Hillitse itsesi...sullakun tuppaa tuleen noita ideoita varsinkin motskarin selässä! Rakkain siunaavin terveisin Kaija Apa.