SOUTELEMASSA JOELLA

Kaytiin juurikin saattamassa Matun ja Aparna autorikshalle, heilla lahtee muutaman tunnin paasta juna kotia, eli Kalkutaa kohden. He olivat pelokkaita kulkemaan taalla, mutta onneksi nauttivat sentaan soutelohetkista Ganges-joella. Hyva kokemus heille. Ja Matun tuossa sanoi, etta ovat ensimmaista kertaa kahden jossain sitten naimisiin menon, eli melkein vuoden ajalta. Joten varmasti teki reissu heille oikein hyvaa :). Ja mika parasta, saatiin viettaa heidan kanssa muutama extra-paiva Kalkutassa olon lisaksi. Ja olivat tukena hoivaamassa Raoulia kuntoon.

Eilen meni taas levatessa melko koko paiva huonosti nukutun yon vuoksi. Raoul on viela ihan puolikuntoinen, sai flunssankin nyt vaivaksi. Ei kiva. Vaihdettiin kuitenkin kalliista (500rupiaa) ilmastoidusta huoneesta pois tavaliseen tuuletinhuoneeseen (150rupiaa), kun Raoulin kuume poissa. Rahan lisaksi ilmastoitu huone on huono siksi, koska lampotilan vaihtelut on talloin liian suuret - tulla nyt viileasta huoneesta yli +40 asteeseen. Ei hjyva elimistolle ei. Siksi sinnitellaan. Mun yllatykseksi taalla on varsin paljon reppureissaajia Intian kesasta huolimatta liikkeella. Mutta mika musta on kurja, niin valitettavasti liian monet ei oo yhtaan ottanu selvaa taman maan kulttuurista ja tavoista, ei taalla hengata ympariinsa narutopeissa tai sellaisissa paidoissa jossa nakyy tissivaot! Ottakoot kukin tehtavakseen selvittaa vahan soveliaita tapoja minne matkustaakin...

Noh, eilen iltasella kaytiin tunnin ruuan odottamisen jalkeen soutelemassa Ganges-joella porukalla. Katseltiin ihmisten iltarituaaleja. Joella oli kaynnissa jos jonkinmoista uimakilpailua, peseytimista ja pyhia rituaaleja. Rannalla paloin hindujen ruumiita polttopaikalla. Vesipuhvelit vilvoittelivat rantavedessa. Kellot kilkattivat siella taalla. Aurinko alkoi laskea. Gangesin vedessa meidan opaskirjan mukaan on 1,5 miljoonaa jotain pahaa bakteeria. Raja turvalliselle vedessa uimiselle on 500 kipaletta kyseisia bakteereita. Etta sillain. Se kertonee jotain siita, kuinka saastunut tama pyha joki on. Silti nama hindut siella pulokoivat paivittain ja meidan venekuski todisti meille, etta myos juovat joen vetta... tervetta touhua. Siina soudellessamme ja ihmetellessamme bongasi Raoul lahelta venettamme pohjasta pintaan pulpsahtaneen kankaisiin kaarityn turvonneen ruumiin. Hinduismissa yleensa ihmisen kuoltua hanet poltetaan ja heitetaan tuhkat pyhaan jokeen. On kutenkin 4 poikkeusta: pienet lapet, raskaana olevat naiset, kaarmeen puremaan kuolleet ja pyhat hindumiehet (sadhut) jos kuolevat niin heita ei voi polttaa vaan heidat upotetaan kivien mukana joen pohjaan. Joskus narut pettaa ja ruumiit nousee joen pintaan.

Katseltiin kun hassut uskovaiset hindut kokoontuivat pitamaan jokaiki-iltaista massiivista seremoniaansa joen rantamille. Pyhat papit laulavat ja kaikki kilisyttaa kelloja ja papit tunnin ajan tekee taikojaan pyhan aiti-Ganges-joen kunniaksi. Mahottomia nuo. Mielenkiintoista katseltavaa. Meilla on jaanyt Varanasi-kokemukset vahan nyt heikoille kuitenkin kaikenmaailman sairastelujen takia. Veto on ihan pois. Olisi niin kiva jos jaksaisi lahtea noille varikkaille kujille, jotka taynna elamaa, lehmankakkaa ja sonneja, valokuvailemaan. Mutta on niin kovin kuuma ja kovin voipunut, ettei vaan pysty. Suosittelen olla tulematta Intiaan kesalla. Pitaa tulla tanne, mutta ei kesalla. Kivempaa talvikautena. Uskokaa miuta.

Tana aamuna herattiin liian aikaisin 04.15 metsastamaan venetta, halusimme aamuauringonnousua kokemaan. Tunnin veneessa herailyn jalkeen menimme vasyneena takaisin nukkumaan. Aparna ja Matun tulivat jossain vaiheessa herattelemaan viettamaan heidan kanssa viimeiset tunnit. He ovat kylla niin suloisia. Meidan matka jatkuu taas huomeaamuna. Edessa iki-ihanan kuumaksi koettu 24-tuntia ei-ilmastoidussa-junavaunussa. Paamaarana Haridwar. Ja sehan sijaistee siis Delhista pohjoiseen. Ollaan siis aivan toisella puolella Intiaa kuin Kalkuta. Siis jo aika lahella Pakistanin rajaa. Voi kun siella pain olisi vahan viileampaa. Halauksia kaikille!!