keskiviikko 22. marraskuuta 2006

VIIMEISTA PAIVAA BANGLADESHISSA

Niin siina sitten kavi, etta maa Hartalin ja tiesulkujen vallassa tanaan edelleen, joten en paassyt bussilla Kalkutaan aamulla, huomiseksi on nyt sitten lento Kalkutaan. "Onni onnettomuudessa" on se, etta nyt olen paassyt osallistumaan kaijan kanssa Partners Meetingiin eilen ja tanaan ja se on ollut vallan mielenkiintoista. Talla Dhakassa on kaikki tarkeat lahjoittaja kumppanit Suomen Kirkon ulkomaanavusta (KUA), ruotsin, norjan, tanskan vastaavista, nepalista, Srilankasta, hollannista ja RDRS:sta. Havainnoitsijoita ja oppijoita ollaan kokouksessa ja ollaan nautittu valtavasti tasta roolista ja opittu paljon.

Paallimaisena olona on kuitenkin haikeus ja tuska lahtea taalta. Rangpurista lahto oli niin rankaa meille molemmille ja myos Rangpurin porukalle. voi sita kyynelten maaraa. ei voi kuvitella ettei nakisi naita ihmisia enaa. se ei voi olla niin.

On ollut ihana vaihtaa kokemuksia KUA:n Henrikin, Eijan ja Ilonan kanssa, ne on ihania ihmisia (ja toivat meille tuliaisiksi salmiakkia ja happareita ). On ollut mielenkiintoista kuulla ja nahda niin paljon kehitysyhteistyosta ja vihdoin saada selvyytta siita miten "homma toimii", mita loppujen lopuksi tapahtuu kun laittaa kolikon SPR:n, KUA:n, UNISEF:n tms. muun sen punaliivisen naisen kerayslaatikkoon Aleksanterinkadulla, mihin ja mita silla rahalla oikeasti tehdaan, mita se saa aikaan. Ja miten sitten nama kansainvaliset jarjestot yhdessa ratkovat ja sovittelevat ja paattavat asioiden kulusta ja kun kulttuurit tormaavat ja tama kaikki on todella mielenkiintoista. Mutta nyt maksamaan lasku, koko lysti talta 2,5 kk elta. SItten kokouksen loppuosioon ja kattoterassi illalliselle ja viimeiset keskustelut naiden ihmisten kanssa ja myos Kaijan kanssa on viela paljon lapikaytavaa. Saa nahda paaseeko sita nukkumaan ensi yona lainkaan.

Loppuyhteenvetona tasta lyhyesta ajasta jonka olen saanut taalla Bangladeshissa viettaa, sanottakoon, etta rakastan tata maata - niin lammin, vilpiton, aito, tunteellinen ja ystavallinen hymyjen maa kaiken sen sekasorron ja koyhyyden keskella missa nama ihmiset elaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti