Begongonj char (char=hiekkasarkkasaari) oli meidan kohteena. Ihanaa venematka. Putputusta. Ohimenevia maisemia. Lehmia javuohia laiduntamassa, uimassa. Lapsia polskimassa vedessa. Miehia kalastamassa. Naisia pyykkia pesemassa. Kaunista, taas niin kaunista. Oppaana talla kertaa nainen, Rabeya. Mukava. Vierailtiin federationeissa ja juteltiin. Ne kyseli Suomen tasa-arvosta, miten se nakyy. Me kyseltiin mita ongelmia ne kohtaa. Kertoivat sanaa kuin muutkin taalla, eli moniavioisuus "kuollut" pois NGO
en (non-governmental organisation) tyon tuloksena. Samoin paikallisten voiminvetaman ryhman/kylahallituksen ansiosta mm. avioerot, perhevakivalta ovat vahentyneet, koska pariskuntia velvoitettu tulemaan selvittelemaan asioitaan em. ryhmien kanssa. Itse pitavat tata hyvana keinona. Ja kyllahan se minunkin korvaan kuulostaa hyvalta metodilta tassa yhteiskunnassa. Meidan yksilokeskeiseen kulttuuriin se ei kylla sopisi. Joskus "ennenvanhaan" nain on varmasti osittain meneteltykin. Tai kyllahan se pakostikin auttaisi tanakin paivana, jos sotkuun menneita asioita ja tunteita pitaisi OIKEASTI selvitella oman lahiverkostonsa kanssa ja edessa. Toisaalta tosi vieras ajatus.
Vierailtiin myos naisten pienlainaryhmassa. Ne tunsi saaneensa paljon voimaa ja apua elamaansa RDRS:lta. He olivat tyytyvaisia ja onnellisia elamaansa, kysyimme sita. Toisaalta he kertoivat myos saarielaman varjopuolista. Yksi nainen kertoi, etta oli perheineen joutunut muuttamaan tulvien alta 18 kertaa elamansa aikana. Mahtavan Brahmaputrajoen vesi kun nousee niin on mentava. Samoin terveydenhuollon palvelut kuulema tois heikot Chareilla. RDRS ja joku toinen NGO ovat ainoat, jotka talla pienella charilla terveyspalveluja pienessa mittakaavassa tarjoaa. Valtio ei tyoskentele taalla...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti