Hieman oli haikeaa jattaa Kaija taakseen hurjaksi neljaksi paivaksi, kun tahan asti ollaan oltu 24/7 yhdessa. Toisaalta mukava olla valilla ihan itsekseen, tuleepahan ainakin opiskeltuakin eika vaan hompoteltya. No ei. Joo, mutta tajusin tassa etta en juurikaan ole tasta jarjestosta kertonut. Eli:
Bangladeshissa toimii lukuisia, satoja, non-governmental (NGO) järjestöjä, joista suurin osa toimii ulkomaisen avun, lähinnä rahallisen avun, turvin. Yksi näistä on RDRS Bangladesh, joka on bangladeshilainen järjestö. Se on perustettu Bangladeshin itsenäistymistaistelujen aikoina 1971 Luterilaisen maailmanliiton toimesta. Tarkoituksena järjestöllä oli auttaa sodan jalkoihin jääneitä pakolaisia sekä kehittää pohjois-Bangladeshin elinoloja sekasortoisessa, juuri itsenäistyneessä maassa. Vuonna 1997 RDRS:stä tuli itsenäinen kansalaisjärjestönsä. Luterilainen maailmanliitto sekä sen alajärjestöt, kuten muun muassa Suomesta Kirkon Ulkomaan Apu (KUA) sekä muiden pohjoismaiden vastaavat järjestöt tukevat sitä edelleen. RDRS on pohjois-Bangladeshissa toimivista NGO:ista suurin ja pitkäikäisin järjestö. RDRS tekee työtä pohjois-Bangladeshin alueella maaseudun köyhien ja tarvitsevien ihmisten parissa. Järjestön ohjelmat tavoittavat yli 1,5 miljoonan bangladeshilaisen (=300 000 kotitalouden) elämän. RDRS:n erilaiset projektit ja ohjelmat käsittävät muun muassa seuraavia alueita: kyläyhteisöjen järjestäytyminen, naisen aseman ja roolin vahvistaminen, kansalaisten tietoisuuden lisääminen, pienlainojen antaminen, maaseudun ja maanviljelyn kehittäminen, valmiuksien luominen katastrofien varalle sekä terveyskasvatus ja –palveluiden tarjoaminen. Työn tavoitteena on maaseudun köyhien elintason pysyvä parantuminen. Järjestössä työskentelee noin 2000 palkattua työntekijää sekä noin 1000 vapaaehtoistyöntekijää. Elikka iso jarjesto kyseessa.
Olen ollut aika pahassa flunssassa ja veto ihan pois. Kuitenkaan ei luonto anna periksi jaada makaamaan kun tietaa, etta ensi viikolla kun Ramadan kuukausi paattyy, on kaikki muslimit lomalla ja nain ollen ”kentalla” ei tapahdu mitaan, koska tyontekijat lomalla. No olen sitten vahan puolikuntoisena viime paivat tallannut. Eilen perehdyin aitiyshuoltoon ja synnytysklinikkaan. ON kylla pienia raapaleita naiden vaavit verrattuna meidan suomalaisiin…voi etta. Tanaan olin paivan tuberkuloosi ja lepra klinikalla opissa (havainnoimassa ja kyselemassa). (sopeuduin hyvin sinne tubi-potilaiden joukkoon kun yskin ja naytan sairaalta. Ei ne tyontekijat kuitenkaan suostuneet lahettamaan mua jatkotutkimuksiin, vaikka sanoin etta keuhkoihin sattuu, sanoivat ettei mun oireet riita) Tuberkuloosi on iso ongelma edelleen tassa maassa. 1/3 ihmisista on Tubi infektoituneita (mika ei meinaa etta kaikki sairastaa Tubia) ja naista 300 000 sairastuu tuberkuloosiin vuosittain ja EDELLEEN joka vuosi tassa(kin) maassa kuolee tubiin 70 000 ihmista, vaikka tauti on taysin parannettavissa ja ilmainen laakitys saatavilla. Kuitenkaan, ei edelleenkaan tanakaan paivana maaseudun ihmisten tietoisuus asioista ole niin hyva, etta kaikki osaisivat hakeutua hoitoon. Niimpa NGOt (ja valtio) tekevat kovasti valistustyota ja myos antavat hoitoa.
Aargh mika flunssaolo...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti