Taas on odottelua eteenpain paasemiseksi, ei kovinkaan kauaa toki. Eilen sitten lentelin oikein urakalla. Oli vahan haikeeta jattaa Lhasa taakseen, Potala palatsin takaisille vuorille satoi paivalla lunta ja oli kaunista! Istuttiin Thorstenin ja Geanutin kanssa terassilla juoden teeta ja pelaten sita pelia jonka mongoliailaiset meille transsibin junassa opetti. Ma havisin sen aina. Pojat lensivat Chnegdusta Shangaihin ja huomenna takas kotia. Mun lento Kunmigiin oli 2 tuntia myohassa ja ma nuokuin kiinalaisten keskella kentalla odottaen vaan. Puolen yon maissa lahdettiin, oli kamala nalka, ootin ruokaa mutta saatiin vaan vesipullo, pikku pussi pahkinoita ja pussi taateleita (joita oli sisalla 6 kappaletta). Ei kentalla ollu mitaan mihka menna nukkuu, joten hyppasin taksiin ja hotskuun. Otin sangyn dormitorysta, jossa kuorsas KOVAAN aaneen joku. Onneksi olin tosi vasyny ja mulla oli korvatulpat. Aamulla jarkkasin yobussin (nyt osasin vaatia jotain muuta kun takaylapedin) Vietnamin rajalle kun ei sinne kuulema junat aja (???). Paivan oon hengannu Kunmigia katsellen: seuraillu kiinalaista laulua ja tanssia torilla, istuskellu puistossa, kavin leffassa kattoo kiinalaisen patkan ja koittanu saada sahkopostia avattua muttei se toimi 
. Tylsaa, taalla olisi saattanu olla tuttuja mutten nyt saa yhteytta. Harmittaa kovin, muttei voi mitaan. Pitaa vissiin menna syomaan nuudeleita kun massussa kurnii.
Jos oon huomeaamulla onnellisesti Kiina-Vietnam rajalla, niin parhaassakin tapauksessa olen Hanoissa vasta ylihuomeaamuna (jos oikein laskeskelen?). Mutta anyhow, pian siella. Mukavaa viikonloppua sinne itsekullekin! 
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti