sunnuntai 6. heinäkuuta 2008

PIENIA IHMISIA SUURESSA MOSKOVASSA

Saavuttiin eile yona Moskovaan. SOnya tuli meidan kanssa. Bussi lahti Pietarista aamu kymmenelta. Bussi oli aika vanha ja ilmastointi ei toiminut, eika vessaa ollut. Ja ulkona oli hellepaiva. matka taittua 12 tunnissa. Oli tuskaisen hikinen matka. Kuljettaja huudatti samaa kasettia 5-6 kertaa ympari, 90-luvun venalaista discoteknopoppia. SOnyalta meni hermot kun han ensin natisti yritti menna pyytamaan musaa hiljemmalle kun ei saanut nukuttua siina melussa. Kuski kaski painua hittoon tai jos viela sonya avautuisi, niin kuski heittaisi sonyan ulos bussista, eipa siina auttanut kun niella kun ei muuta vaihtoehtoa Moskovaan paasemiseksi ollut. Kuski ajeli aika rallia, miliisi kerran pysayttikin kuskin ja antoi sakot...
Noh, klo 22 illalla oltiin Moskovassa. Sergei tuli meita vastaan asemalle autolla. Satoi vetta kaatamalla, mutta se oli aika virkistavaa hikisen bussimatkan jalkeen. Mentiin Sergein kotiin ja SOnya tuli myos, juotiin teeta pikku kippososta (raoul joi Sergein kanssa myoskin rommia) aamutunneille ja sitten nukkumaan Sergein ystavallisesti lainaamalle patjalle kommuunin yhden huoneen nurkkaan.

Tama paiva ei valjennut ollenkaan, ts. satoi vetta esterin pepusta koko paivan! Paatettiin silti lahtea uhmaamaan Moskovan taivaan sadetta. Kierrettiin maan alla metroasemilla ihastelemassa upeita taideteoksia, joita nama venalaisten tekemat metroaemat ovat - jokainen aivan erilaisia ja upeita! Harmi ettei niita saa valokuvata, eika ole viela tullut tilaisuutta uhamata tata kieltoa kun miliiseja ja heidan katyreitaan (vartijoita) on joka nurkalla. Kavimme kiertelemassa yhdessa hienossa puistossa seka upealla Moskovan yliopiston aluella, joka on aivan mahtava rakennus - suuri kuin mika ja kaunis kuin entisaikojen linna. Ja vetta satoi... keksittiin menna Moskovan Sirkukseen ja vajaa kolmetuntinen show olikin aikasta viihdyttava leijonineen, kameleineen, merileijonineen, elemenentteina oli tulta, jaata vetta, trapetsitaitelijoita ym ym. Varpaat oli ihan marat kun iltamyohaan loydettiin takaisin tanne Sergein kampille. Kaytiin kuumassa kylvyssa ja hypattiin autoon ja Sergein kavereiden luo kattomaan yoleffaa kotiprojektorilta :) Leffa oli venalainen elokuva nimeltaan Cocoo ja oli ihastuttava tarina suomalaisesta sotilaasta, venalaisesta sotilaasta seka saamelaisesta naisesta - voidaan suositella kaikille!!

Lisaa seurannee... haleja kaikille!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti