NO niin. Nyt loytyi sitten sellainen nettinurkkaus jossa on ohjelma ohittamaan valtion yritykset saadella ihmisten nettikayttaytymista. Olen jokseenkin toipunut eilisesta lentolippusekoilustani ja sain aamusella hankittua lipun yojunaan ja voin rauhallisin mielin lahtea jatkamaan matkaani tietaen etta todella minullaon lennot eteenpain taalta. Katsoin sitten muuten tarkemmin etta missas se Xiaman sijaitsee ja yllatyksekseni se onkin aivan toisella puolella Kiinaa johon olin suunitellut lentavani, mutta tuleepahan nyt sitten taas nahtya jotain sellaista mita en ehka ikina olisi muuten mennyt katsomaan ,kuten Kiinan suurimpia kaupunkeja...perasta kuuluu mihin jouduinkaan. No mutta eilen unohdin kertoa tohkeissani kun olin kaikista niista pienistaihanista asioista joita tama maa matkaajalle viljelee ja saa hymyilemaan. Ensinnakin 9 tunnin jeeppimatka Namsanista pois, voih meita oli 17 ihmista pienessa jeepissa, osa katolla laukkujen kera. kolme lankkaria meita oli, mina, sveitsilainen Karen ja italiano Juliano, joiden kanssa oltiin pari paivaa yhdessa maata jo ihmetelty. Polvet suussa ja kylki kyljessa siina hytkyttiin, tunnit vierivat ja aina valilla noustiin pois jeepista kun tie tai silta oli niin huonossa kunnossa ettei voinut koko lastin kanssa lapi siita ajaa. jossain vaiheessa matkaa kyydin isokokoisin nainen alkoi voimaan pahoin ja oksenteli pitkin autoa. Juliano sai osansa takamuksiinsa, minakin voin voin vahan pahoin vatsahappojeni johdosta, mutten ylenantanut kuitenkaan. Mukana matkaseurueessa oli myos mm. vanha hennanpunapartainen muslimimies, joka oli vallan otettu kun osasin vastata hanen "assalam awalekum" muslimitervehdykseensa "awalekum assalam". Siita riitti iloa pitkaksi aikaa. koko jeeppimatka oli vallan tragikoominen. Samoin ilta kun hyppasime jeepista ulos ihan tuntemattomaan kaupunkiin, tuntemattomaan guesthouseen jonka omistaja oli pukeutunut poolopaitaan, valkoiseen jakkutakkiin ja poltti isoa lehtisikaria raidalliset sormikkaat kadessa ja puhui huonoa englantia hyvin hauskalla tavalla ja oli vallan suloinen, voi ettakun me kikatettiin kolme matkalaista kun illalla juteltiin jalkapallosta ja sveitsilaisista kelloista herran kanssa teeta juoden ja kylmasta taristen. Tata ennen olimme kayneet torilla kiertelemassa ja loydettiin ritsat jotka ostettiin ja harjoiteltiin ampumaan niilla lasten opastuksella. Maisteltiin myos lirut riisiyrttiviinaa ja riisosoodaa, joka maistui lonkerolta. massut ei kuitenkaan antanut periksi muuta kuin maistella. Eksyttiin vahingossa leipomoon, josta loytyi herkullisia kakkuja, ostettin ja eksyttiin kotileffateatteriin, jossa paikalliset katselivat lapsineen "silent hill" kauhuleffaa, jota jaimme katsomaan (en tod voi suositella kellekaan). Telkusta tuli myohemmin myos jalkapallo ottelu Myanmar vastaan Filippiinit ja mika oli tosi outoa ei katsomossa ollut yhta ainutta katsojaa vaikka asia cup oli kyseessa. Ihmettelimme sita aikamme ja tulime tulokseen, etta koska kyseessa kansainvalinen lahetys ja peli Myanmarissa, niin valtio ei ole sallinut katsojia etteivat voisi protesteja esittaa katsomosta julkisuuteen...nain sen on oltava. hurjaa. tanaan tosiaan loysin nettinurkkauksen, jossa on ohjelma ohittaa valtion yritykset estaa tietyille nettisivustoille paasyn, ihanaa paasin lukemaan sahkopostini, kiitos maileista ihana kuulla teista!
No mitas muuta. No mansikoitaloytyi vuoristosta, ne oli NIIN hyvia. Ja samoin ihana "jaatelobaari" tastakaupungista ja miusta tuli heti vakipaivittainen asiakas. On vahan haikea olo, kun Karen ja Juliano lahtivat tanaan jatkamaan eri suuntaan kuin mihin itse olen menossa. Inhottavinta, ja samalla toki ihanaa, reissaamisessa on tavata ihania ihmisia ja sitten sanoa hyvastit. ei kiva. mutta osa matkaamista. osa elamaa. Aamulla mentiin Karenin kanssa herattamaan Juliano kakun ja kynttiloiden kera laulaen suomeksi ja saksaksi onnentoivotukset, kun hanen 33 vuotis synttarit. kakku oli aika pahaa. mutta ajatus kaunis. Kavin ennen tanne tuloa ostamassa viltin yojunan varalle. 200 km pohjoseen pain menssa, junamatka kestaa kuulema 17 tuntia. Naba on kohde, sielta Kathaan ja ehkapa jokilaivalla Mandalayaa kohti. katsotaan. Eli havian taas joksikin aikaa internetin ulottuvuuden ulkopuolelle. Pitakaa huolta ja antakaahan kuulua itsestanne. voimia ja valoa pimeaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti