keskiviikko 17. tammikuuta 2007

BACK IN MANDALAYA

Mengalabaa kaikki! Takaisin Mandalayassa. Upeat 9 paivaa takana. ensin 11h junamatka Mandalayasta Hsipawiin halki, yli ja ympari vuorien ja rotkojen ystavallisten burmalasiten ymparoimana hyvin keinuvassa junassa. Sitten pari voimien kerays paivaa rauhallisessa Hsipawissa kuunnellen kasittamattoman huonosti laulettuja karaokevideoita, joita joka paikassa soi, kavin myos katsomassa leffateatterissa kasittamattoman huonon burmalaisen elokuvan, ehka huonoin elokuva ikina, ja sitten jarjestelin vaellusreissua - tuloksena 3 paivan todella rankka vaellus kauniissa vuoristossa rinteita ylos ja alas, lapi pienien kylien, 15kg rinkka selassa seurana sveitsilainen sairaanhoitajanainen ja paikallisopas mr. Bean, joka myy papuja vaimonsa kanssa Hsipawin torilla. Trekin pituus on kaikkea valilta 60-80 km *kukaan ei oikein tieda* ja oli siis todella rankka painava rinkka selassa, mutta mitaan en vaihtais pois, varsinkaan kun mr. Bean lainasi mulle ekan vaelluspaivan jalkeen kiinan armeijan kenkiaan, koska mun thaimaasta ostamat tossut oli kaikkea muuta kuin vuorikiipeilykengat...tuloksena tasta oli jalat pahasti rakoilla, mm. pikkuvarvas oli yksi iso vesikello...Kaunein kiitos Oskulle antamastasi tekoihosta en todellakaan tieda mita olisin tehnyt ilman sita. Nukuttiin yot burmalasissa vuoristokulissa paikallisten kotona. Yhdessa kylassa mentiin illalla kunnantalolle kuuntelemaan heidan jokailtaista bandin soittoa ja karaokelaulantaa ja tanssia. Oli elamys. toisena iltana kavelin seuraavan kylan munkkiluostarille katsomaan auringonlaskua ja minut kutsuttiin sisalle teelle, kahville ja banaanille. jain kuuntelemaan iltaseremoniaa. kaunista. Trekin paatoskyla oli kaunein. eniten tahtia taivaalla missaan ikina. ihmiset mahdottoman suloisia, ystavallisia, aitoja, hymyilevia - kuinkahan moneen hymyyn olen vastannut hymylla? ja tervehdykseen tervehdyksella? syonyt rakennustyomaalla riisia tyolaisten kanssa kutsuttuna? juonut teeta talon portailla samasta syysta? ja meilla suomessa ulkomaalaisia kohhdellaan miten...? havettaa.

tanaan on ollut taas kaikkien aikojen katjasaatopaiva. mietin etta kehtaanko edes kertoa, mutta kerrompa kuitenkin. en siis ollut buukannut lentoa pois taalta viella kun en saapuessani tiennyt miten kauan haluan tassa maassa olla, mutta nyt tiedan etta viisumin umpeutumiseen asti haluan olla. noh, reippaana tyttona tanaan marssin sitten matkatoimistoon asiaa jarjestamaan, mutta yllatyksekseni sain kuulla ettei lentolippuja tassa maassa voida kirjoittaa kun siina kaupungissa mista tahtoo lentaa...ja talla hetkella olen noin 700 km yangonista, josta haluan lentaa pois koska passini ja kamppeni ovat siela...no olin etta mitas nyt sitten..eikun nettiin ja airasian sivuille ja toive ylos etta luottokortilla on viela kredittia...vasyneena, nalkasena ja tohkeissani ja kauhuissani luottokortin kaytosta sitten huokasin helpotuksesta ensin kun ruudulle tuli ilmoitus etta *dear ms harapainen, you flight from Bangkok to Yangoon has confirmed...* sydan hyppas kurkkuun siis mita!? olin ostanut aivan vaaran lipun...niin naurakaa vaan, mua ei naurattanu. panikoin hetken ja yritin sitten loytaa miten nettilentoyhtioiden lippuja perutaanvaihdetaan siina onnistumatta. sitten lahetin uuden toiveen maailmankaikkeudelle etta luottoraja ei vielakaan olisis ummessa ja eikun uuta lentoa varaamaan. parin jannitysmomentin jalkeen sain kai onistuneesti varattua ja maksettua lennon yangonista bangkokiin ja sielta kiinaan Xianiin, en edes tieda missa se kiinassa on, mutta se oli ainut kaupunki kiinassa johon airasia lentaa... nyt minulla siis on lippuja vaikka muille jakaa... tallaista tanne...

no se siita. tassa maassa ei sitten muuten ole kai muissa kaupungeissa oikein nettiyhteyksia kuin paakaupungissa ja tassa cityssa, etta elekaahan huolestuko jos ja kun minusta ei taas kuulu. kunhan tokenen tasta lentolippujarkytyksesta niin suuntaan pohjoiseen Katha nimisen kaupunkiin ja sielta sitten pikkuhiljaa kohden Yangonia, josta siis 1.2 lennan Bkkn kautta Kiinaan. Sahkopostiani en saa luettua koska Myanmarin valtio estaa tietyille sivustoille paasyn, mm. hotmail ja jostain kumman syysta myos jippiin ovat katsoneet vaaralliseksi...etta jos jotain tarkeaa pitaa saada mun tietoon niin laittakaa tuohon viereen viesti joohan. on vahan orpo olo kun ei paase spostille. toivottavasti siella kaikki hyvin.

taalla on kylma ollut, palellut vallan kovasti. tanaankin kun aamun tunteina vuoristosta palailtiin tanne mandalayaan celin dionin musiikkivideoiden viihdyttaessa meita, oli paallani kaksi pitkahihaista, villapaita tuulitakki ja pipo ja tarisin. mitenhan sita parjaa suomessa? nyt taidan lopetella ja lahtea katsomaan mitaa kivaa Myanmar talle illalle tarjoaa. tama on vallan ihastuttava kansa ei voi muuta sanoa. aivan ihana. on saanut aidosti nauraa ja hymyilla ja ihastella vallan kovasti alituiseen. by the way, mun mahahappovaiva alkanut taas. taytynee menna ihka oikeaan laakariin kun suomeen palaa. mutta muuten kaikki siis paremmin kuin hyvin. hengissa ollaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti