MAASTA BENGALIEN

iltaa. mukava paiva takana taas. Eile Illalla siis kierreltiin katselemassa Durga Pujan temppeleita. Hindut joutuvat vahan hillitsemaan juhlamenojansa, koska kun ollaan muslimimaassa ja on Pyha-Ramadan kaynnissa, ei ole niin kovin soveliasta juhlia... eli mm. juhlapaikoilla musiikki joudutaan sammuttamaan ja juhlinta lopettamaan aina kun moskeijoidenjollotukset alkavat...

aamulla syotiin aamianen kahden norjalaistyton kanssa, jotka tanne tullut vahan samaan tyyliin kun mekin vaihtoon noin viikko sitten. ne oikein mukavia tyttosia. meidan asuinpaikan isanta alotti aamun kertomalla meille, etta kuulkaas tytot, paikallinen poliisi soitti hanelle aamulla ja kehoitti kertomaan meille etta emme saa menna mihinkaan pimeille ja syrjaisille kujille keskenamme, silla nyt kun ensi kuun alusta taalla tulee vaalien takia valiaikaishallitus valtaan, tekee kaksi valtapuoluetta kaikkensa toisen kukistamiseksi ja siten vahan levotonta taalla. Samaan syssyyn han kertoi meille, poliisin kertoneen etta jossain pohjoisen kylassa oli joku surmattu silpomalla viime yona. ja samaan hengenvetoon totesi kaiken taman olevan ihan yleista. ja niinhan se on, joka paiva tallaista saa lehdesta lukea. ja mielenosoituksia jotka karjistyy vakivaltaisiksi. Liikaa koyhyytta ja epatasa-arvoa. ihmiset on tyytymattomia. Valtio korruptoitunut eika tee kansalaistensa hyvaksi asioita. mita siis voi odottaa? Niin.

juu. kaytiin tutustumassa Rangpurin paikalliseen keskussairaalaan. Se oli kylla kokemus. jarkytys. vaikka Vietnamissa sairaalassa viime syksyna sen 3kk olinkin. silti. niin likasta. verta pitkin seinia. torakoita. niin paljon ihmisia. osa makasi likasilla lattioilla pyyhkeiden paalla kun sankyja ei ollut tarpeeksi. omaiset piti huolta potilaista. hoitajat ja laakarit istuivat kopeissaan, silla heidan tehtaviin kuuluu vaan laakkeidenjako tms. ei potilaan hoito silla tavalla kun meilla Suomessa. Happi-pisteita oli ihan vain siella taalla. Koitetaan, josko paastas vahan perusteellisemmalle kierrokselle viela.

Huomenna siis Kurigramiin Kaijan kanssa. Taalla on ihan toivottoman kuuma. suihkussa pitaa kayda 2-3 kertaa /paiva.

Olkaahan ihmisiksi siella! Haleja

MUSLIMIEN PAASTOA, HINDUJEN JUHLAA

no niin. perjantaipyhia taalla vietetaan, moskeijan imaamit tuolla juurikin aloittivat taasen jollotuksensa Allahille (siis viisi kertaa paivassa ne kajareista joka moskeijasta sita niiden Allah ahkaber jne.- rukousta hoilottaa). Ramadan siis kaynnissa, elikkas kunnon muslimit eivat syo eika juo sitten mitaan auringonaikaan ja uskollisimmat jumalanpalvojat eivat niele edes omaa sylkeaan vaan siis sylkevat ne maahan ja sitakin nakyy paljon. Eli ennen auringon nousua syodaan ja sitten auringon laskettua taas... tama kaikki hupentuu kuukauden paasta pidettavaan Eid-juhlaan, joka vastaa meidan joulua kaikessa mahtavuudessaan. Ramadanin ajaksi mm. koko maasta on katkaistu ulkomaiset leffakanavat yhteydet, meille kerrottiin kun ihmeteltiin kun ei telkusta nakyny kun "muurahaisia" kun asetuttiin katsomaan yhta meidan seuraamaa sarjaa... Nama painaa 17 tuntisia tyopaivia ilman vapaita, ihan nain Ramadaninkin aikaa. Ovat silmin nahden NIIN vasyneita, etta ei kiva. ei kiva.ei hyva.

Taalla Bangladeshissa suurin vahemmistoryhma on Hindut ja bengalin Hindujen suurin juhla, Durga Puja, alkaa tanaan. Ollaan illalla menossa katsomaan juhlahumua kaupungille. Kivaa.

Ainiin! Lalmonirhatin reissulla kaytiin hurjalla reissulla Intian puolella (jihuu), koska pala Bangladeshia on sillain, etta pitaa ylittaa n. 100m Intiaa jotta sinne paasee. Se alue oli toki tosi vartioitu. Piipahdettiin siella vaan ihmettelemassa etta tallastakin voi olla..

Huominen viela taalla Rangpurissa ja sitten matka jatkuu kohti Kurigramia ja isojen jokien hiekkasarkkasaaria.Paastaan ajelemaan veneilla Lahdetaan tutustumaan siella tehtavaan tyohon vajaaksi kahdeksi viikoksi, etta ei tarvitse ihmetella sitten miksi ei mitaan kuulu. Ilmottelen kylla itsestani kun palaillaan sivistyksen pariin.

Hei vaan! Takaisin tultu Rangpuriin Lalmonirhatista. Neljaan paivaan Lalmonirhatissa mahtui kaikkea, ainakin tuntaita laidasta laitaan. Meidan majapaikka oli sen verran likainen ja rahjainen, etta paastiin tutustelemaan ekaa kertaa talla reissulla torakoiden kanssa (isojen ja pienten). Metsasteltiin niita iltaisin pimean laskeuduttua (yok). Noin opillisesti (jota tanne on vissiin lahdetty harrastamaan) paasimme tutustumaan jalleen moniin uusiin projekteihin. Kavimme keskustelemassa eraan maaseudun kylan naisryhman kanssa naisten oikeuksista taalla ja meilla. Edistysta on maassa tapahtunut kuitenkin aikojen kuluessa,vaikkei sukupuoleten valinen tasa-arvo toteudukkaan edes sinne pain kuin meilla. Koetan kirjotella miten se taalla toteutuu myohemmin. Kaytiin tutustumassa pariin kylaan riisipeltojen keskella, johon taa jarjesto oli myontanyt pienlainaa köyhimmista köyhimmille. Ja sitten paasimme vihdoin piipahtamaan minun taman reissun kiinnostuksen aiheessa, eli terveysohjelman paamajassa! Meille esiteltiin lyhyesti Lepra ja Tuberkuloosivastaanotto, silmatautien klinikka, sokeiden lasten kuntoutusklinikka seka aityisklinikka. Hieman myohemmin mennaan viela tutustumaan taloon, jossa annetaan terveysneuvontaa seksityontekijoille. Todella mielenkiintoisia paikkoja! Sokeiden lasten koulu oli niin liikuttava! Ne laulo ja ja tanssi meille, se oli kaunista. Oltiin haltiossamme, kunnes se laakari sanoi etta, noh laulatteko te nyt meille vuorostanne...katsottiin Kaijan kanssa toisiamme ja oltiin etta eiii...mutta pakkohan meidan oli! sit noloissaan noustiin seisomaan ja vedettiin Ihme ja kummasta eka sakeisto ja se oli, uskokaa, kamalan kuulosta. Ihan niin epavireista kun voi olla. Arvatkaa ruvettiinko Kaijan kanssa harjottelemaan laulamista ja keksimaan laulua jota esittaa kun sita pyydetaan...laulettiin kaikenlaista Aikuisesta naisesta paivansateeseen ja menninkaiseen...(kamalan kuulosta), vielakin on epaselvaa mika meidan todellinen numero tulee olemaan..no joo. Sitten me hengailtiin sellasella "pajalla" jossa maaseudun naiset tulee harjoittelemaan mattojen kutomista. Se oli kivaa vaan istuskella niiden kanssa siella. Kauniita hymyja ja outoja sanoja.

Taalla on alkanut pyha-Ramadan kolem paivaa sitten, eli siis kuukauden mittainen paasto muslimeilla. onneksi meidan ei tarvii, nyt kavi kutsu ruokapoytaan, jatkan taas. Haleja kaikille!

PALATSIN NURKISSA ULVOO TUULI

Taalla sataa vetta jo kolmatta vuorokautta ihan putkeen.ja tuulee niin etta palatsin nurkissa ihan ulvoo. Onneksi sataa vaan sellasta kaameeta tihkusadetta, lehdesta luin etta Kalkutassa taa koko aika tullu vetta kaatamallaja ei hyva. Ei myoskaan taalla kuulema hyva, silla vaa monsuunisateet tuli kuulema kuukauden liian myohaan ja nyt alkutalven vihannessato meni piloille. ja Bengalinlahdella on tuhansia kalastajia kadoksissa sateiden ja myrskyn takia Sadetta on luvattu jatkuvan enaa nelja vuorokautta...

Me ollaan siis taalla palatsissa vaan lorvittu vapaapaiviamme, kun ei oikein uloskaan oo menemista saan takia (ollaan me kylla silti kayty ainakin vahan kavelemassa). Oltiin tossa yksi paiva isolla luennolla paikallisten laakariopiskelojoiden kanssa ja ne kutsu kylailemaan niiden yliopistossa tassa joku paiva. Samoin RDRS:n pikkupomon lapset kavi meita jututtamassa yksi paiva ja pyysivat kotiinsa vierailulle lahiaikoina. Kiirjastossa ollaan etsitty matskua opintotehtavia varten. tehty lettuja meidan palatsin (=guesthousen) henkilokunnalle. hopotetty ja naurettu. lorvittu. pesty nyrkkipyykkia. vaihdettu huonekalujen jarjestysta meidan huoneessa kodikkaammaksi. kuunneltu hindipoppia.

HUOmenna lahdetaan katsastamaan Lalmonirhatiin terveysprojektia (jEE) ja tullan takaisin torstaina. Mr. Parta lahtee meille taas paikkoja nayttamaan. Raporttia seuraa perasta. Siella kuulema kesa edelleen,taalla se suomen syksy talla hetkella.

Lampimat halaukset kaikille taalta kaukaa!

HARTAL - POLITIIKKAA ARKIPAIVAAN...

Tervehdys alles! kaunis oranssi Aasian aurinko laskenut jo tunteja sitten. massu taynna kalaa bengalilaisittain ja kasviscurrya (kun en syo taalla lainkaan tai muutakaan lihaa). Takana on paivia jotka antaneet jo paljon! Meita kaidaa taalla eras (arviolta) n.yli 60-vuotias muslimiseta, jonka olemme nimenneet mr.Parraksi (koska emme vaan muista viela hanen nimeaan). Han on nahnyt PALJON ja tehnyt PALJON taman jarjeston ja maan kansalaisten hyvaksi. Nyt olemme jo vakuuttuneet siita vaikka niin vahan ollaankin vasta nahty. Upea innostaja ja koyhien voimaannuttaja!Ollaan suhteellisen myytyja. Noh, siis vietimme kolme paivaa Thakurgaonissa kierrellen lahiseutujen tribal-heimojen (vahemmistokansojen) kylissaja naimme mita tama jarjesto siella touhuaa. Tekevat hyvin kokonaisvaltaista tyota maaseudunkoyhien olojen parantamiseksi (kylayhteisojen perustaminen, kouluja lapsille, koulutusta aikuisille mm. maataloudessa, kalastuksessa, sanitaatio, hygienia...). Meidan piti menna kaymaan viela ihan pohjoisessa Intian rajalla katsomaas josko oltais nahtymt Everestin huippu (kun se kuulema nakyy kirkkaalla saalla), mutta sitten kavi kutsu takaisin tanne Rangpuriin, josta paasemmekin aiheeseen politiikka (jota taalla ei voi millaan valttaa...).

Eli, Bangladeshissa on parlamettivaalit ensi tammikuussa (jotka alkaa jo tassa parin kk paasta) ja jos taalla kuohuu poliittisesti muutenkin, niin nyt sitten hieman senkin edesta. Tama maa on siis hyvin koyha. Ihmiset on tyytymattomia hallituksen toimintaan (tai siis aikaansaamattomuuteen), oppositiopuolue tekee kaikkensa mustamaalatakseen hallitsevaa puoluetta ja julistaa lakkoja ja rajoituksia viikoittain. Ihmiset menee kaduille osoittamaan mieltaan ja joka paiva on saanut lukea lehdista kuinka taas poliisit ihmisia ampuneet hillitakseen mielenosoituksia. Sahkokatkoja on n. 10-30kertaa paivassa ja ihmiset tahankin kyllastyneita. (ja mihin kaikkeen muuhun mita ei viela tassa 10paivassa jota taalla ollaan oltu, olla saatu selville). Niin, siis jouduttiin tuleen paivaa aiemmin takaisintanne palatsialueelle, koska maahan julistettiin puolen paivan kielto olla liikkumatta paikasta toiseen- teilla vahteja ettei autot tms. paase ohi. Viime kuussa kuulema joku ministeri oli ammuttu autoonsa kun oli ajanut kiellosta huolimatta. Rangpurissa lisaksi tanaan puolen paivan yleislakko. Ja huomenna yleislakko koko maassa...sellasta taalla. Meitahan suojellaan kaikelta talta, ettei siita tarvitse olla huolissaan. ollaan taalla muurien suojassa ja ison jarjeston hoivissa. ne ei edes paasta meita ulos kun ihmiset lakkoilee tai osottaa mieltaan, ettei vaan meihin kohdistettas ylimaarasia vihantunteita.Kai ihan hyva niin.

no mitas muuta? Taalla on tosi kuuma ollu, mutta viilenemaan pain on menossa. Valilla on tullu rankkoja monsuunisateita ja kaytiin juoksentelemassa sateessa ja se oli tietty ihan alyttoman kivaa (niinkun kaikki tietaa). Koko ajan kuljetaan Salwar Cameezit paalla ja prinsessa olo. Eile illalla oli kirkas tahtitaivas ja se outo saailmio, etta ei sada ei jyrise vaan salamoi taivaanrannassa ja koko ajan ja paljon, eilen noin tunnin ajan. Se oli kaunista, veti hiljaiseksi.

Olomme tunnetaan hyvin kotoisaksi, ei kylla oo ollu minkaanlaisia alkuunpaasemis ongelmia kummallakaan meista. Ihan kun kotonamme ollaan taalla ja naiden ihmisten seassa. Bengalin kielta opiskelen minka jaksan, jotta kommunikointi sujuisi helpommin.

Eikohan tassa jo ollut taas yhdelle kertaa...Pitakaa huolta itsestanne!

Geggoja meilla on huonekavereina taallakin, ne pitaa kivaa aanta

KUUMASTA JA KOSTEASTA RANGPURISTA

Hei kaikki! Rangpurissa, taalla pohjois-Bangladeshissa ollaan jotoista paivaa. Matka tanne kesti 6 tuntia ja toki meidat kuljetettiin hienolla ilmastoidulla autolla. Matkalla sai ihailla tata kauniin vehreaa ja vihreaa maata, joka oli mulle aika yllatys. Niin niin vihreaa taalla on! Riisipeltoja ja palmuja, banaani-, papaija- ja mangopuita. Juuttiviljelmia. kaunista maaseutua. ja ihmisia ja paljon ja kaikkialla. niita tahan maahan mahtuu 140 miljoonaa, voitteko kuvitella? Taalla asuu enemman ihmisia kuin Venajalla. ja pinta-alaltaan tama on vahan alle puolet Suomen pinta-alasta...

En tieda oliko siita tiistain Dhakan mielenosoituksesta uutisoitu siella, mutta siis se paattyi siihen, etta valtion poliisit pahoinpitelivat oppositiopuolueen jasenia sairaalakuntoon vakavasti loukkaantuneina... ihan kipeeta! En oikeen viela ole ymmartanyt etta miksi, mutta on silla listalla etta ota selvaa tasta (ja se on pitka lista)...

Noh, mutta Rangpur...voih, tama on linna missa asutaan ja me naisellisissa paikallisissa asuissamme kuin prinsessoja hih! Tama kompleksi on valtava ja niin koko RDRS jarjestokin. Taa "linna" on aidatulla alueella ja portilla vartijat. Etta hyvissa kasissa taalla ollaan. Suihkusta tulee lamminta vetta, jos vaan muistetaan laittaa lamppari paalle tarpeeksi ajoissa. Ruoka tarjoillaan poytaan ja se on alyttoman hyvaa! Meinaan alyttoman hyvaa. Meidan huone on viidennessa kerroksessa ja hissi on (muttei sita kayteta kun yritetaan pitaa huolta kunnostamme ). Partsilta on hulppeet nakymat palmuja vaan. ikkunan vieressa on maailman isoin ampparipesa, ette usko kunnes naatte videopatkaa.. Nama on hirmusen suojelevaisia ja eivat paastaisi meita yksin tuonne millaan, mutta tanaan sitten lahdettiin hetkeksi (tiukan humoristisen keskutelun jalkeen meidan "holhoojien" kanssa) ihan kahestaan "real worldiin" eli portista ulos ihmisvilinaan ja kadulle kavelemaan jopa 15 minuutiksi ja oltiin NIIN hiesta markia etta! Kylla meita tuijotettiin, mutta on taalla totuttu nakemaan valkosia aina sillon tallon. Joku huusi wouu peraan kun prinsessavaatteissamme siina ohi sipsutimme ja vuohille ja lehmille lirkuttelimme.

No joo, viel lyhkasesti suunitelmista, eli nythan siis alkoi muslimien (eli myos meidan ) vkonloppu, koska perjantaihan on muslimien pyha paiva ja samalla la vp. Sunnuntaina siis lahdemme katsastamaan yhden alueen tuolla luoteessa kaupunkiin nimelta Thagurkaon ja tulemme sielta pois torstaiksi, jolloin meidat esitellaan Rangpurin medical collegen oppilaille joille sitten myohemmin paastaan pitamaan esitelmaa Suomesta...(Kaija on hyva esiintyja ja ma hyvana harjottelijana mukana siina). Tama eka kuukausi tutustutaan yleisesti RDRS:n toimintaan ja loppu aika sitten syvennytaan mihin halutaan. Siina sivussa pitaisi kerata aineistoa opinnaytetyohon, mika ikina se aihe nyt sitten tulee olemaankaan...selvinnee toivottovasti tassa lahiviikkoina. Tallaista tanne. Ilma on kamalan kostea ja hikinen, ihan kosketeltavissa. iloa elamaan!

SATEISESTA DHAKASTA TERVEHDYS

Namaskar vaan kaikille! Taalla me nyt sitten ollaan, Suomi-neidot toisella puolella palloa 20 tuntia tehtiin matkaa. Raskas matka oli, unta ei tullut koneessa vaikka vasy oli valtava. Tunteet vaihtelivat innostuksen, vasymyksen, jannityksen, pelon ja odotuksen valimaastossa ja joskus ne kaikki iski samaa aikaan paalle, sita ihmetteli silloin etta onko se ylipaansa mahdollista. Lontoossa oli tosiaan kunnon turvatarkastukset (ja jonot...), tasan yhden laukun sai vieda matkustamoon ja niin jai yksi pussi lahjoitustavaroita Heatrown kentan roskikseen kengatkin piti riisua lapivalaisuun...noh, mutta asiaan. Tapasimme Lontoon kentalla kaksi muutakin suomi-neitoa, jotka olivat tulossa Bangladeshiin! Oikeastaan Kaija tiesi heidat ja heidan matkansa, muttemme tienny etta samalla koneella...Eri kaupunkiin asettuvat kuin me, mutta vaihdoimme yhteystiedot jotta voimme menna katselemaan heidan tyotaan ja kaupunkiaan myohemmin ja painvastoin.

Noh, Dhakaan kun laskeuduimme niin vastassa ei ollutkaan aurinko ja saastepilvet (niinkuin olin odottanut) vaan kaatomonsuunisade ja ukonilma. Kuulema kovin sadepaiva koko sadekautena. Hyva talle maalle, koska monsuunisateita ei ole odotetusti tullut tana vuonna. Kuski oli meita vastassa kentalla ja kerjalaislapsien saattamana autoon ja kohti RDRS:n toimistoa. Tama on todella hieno rakennus ja ihmiset ja palvelu ihan mielettoman hyvaa. Ihanaa bengaliruokaa ja kunnon perehdytysta jarjeston toimintaan. Eilen kavimme myos kaupungilla ajelemaassa ihan melkein umpiunessa olimme ja tanaan tuntuu eilinen tosiaan unelta vaan kaikki mita teimme ja koimme. Olemme saaneet ostettua molemmat pari ihanaa prinsessa pukua (salwar camisa). ja mina nyt sitten myos malarialaaketta, joka on jotain Lariamin vastinetta ja jossa oli taas lueteltu aika mojovat sivuvaikutukset... katsotaan. Tanaan ollaan saatu perehdytysta ja kayty vahan shoppailemassa tarvittavia, kuten sateenvarjot, kun ei tullu pakattua mukaan. Illalla on mielenosoitus ja kaduilla Hartal (ulkonaliikkumiskielto). joita taalla kuulema aina valilla on. Ensi kuussa alkaa kolme kuukautta kestavat parlamenttivaalit, jotka paattyvat tammikuussa, eli sillain kuulema voi olla levotonta taalla Dhakassa, muttei kuulema pohjoisessa. Eli jos siella uutisoidaan lehdessa niin ois kiva jos ottasitte joku talteen juttuja niin saa sitten lukea kun tulee takas, ok? Huomenna lahdemme kohti Rangpuria ja pohjoista, jos vaan ei taman paivan mielenosoitus kiihdy vakivaltaiseksi niin etta huomiseksikin maarataan hartal. Katsotaan. Kaikkea pienta mita lahtokuumessa tehnyt/jaanyt tekematta: unohdin puhelinvastaajaan laittaa viestin etta olen kauan poissa (nyt se on vaan sulki) ja sitten mulla on mun vanhasta passista kopiot ja myos kotiin jatetty ja eihan niista mitaan iloa ole kun on uusi passi...semmosta.

Kovasti on Intian nakoista ja oloista. Ihana bengalin kieli. ja ruoka. ja riksat. autojen torvet. moskeijoiden jollotukset. hajut. kosteus. ihmiset. vaattet. varit. katossa fan. oven lukot. Bengaleiden englanti. niiden paan keikutus. hymyt. kaikki. ihana olla taalla.

PIENIÄ PERHOSIA VATSASSA

Kaikki alkaa olemaan valmista lähtöä varten (joka on tunnin päästä).Puuro porisee kattilassa ja suomi pop soi taustalla. Kaikille rakkaille on heipat sanottu ja aika rauhallinen mieli kuitenkin on. Rinkka on ihan överitäynnä (ihan vaan niiden lahjoitustavaroiden takia) ja koti lähtökunnossa. Su-ma välisenä yönä n. klo 02 ollaan Dhakassa, joka on siis Bangladeshin pääkaupunki. Keskiviikkona olisi kuulema tarkoitus lähteä kohti pohjoista,Rangpur nimistä kaupunkia, jossa on meidän päämaja. Kerron sitten enempi kun siellä.

Anna (viime syksyn kanssareissulainen) on lähdössä ensi viikolla Afrikkaan Swazimaahan opiskeluvaihtoon. Ja malminmatkaaja Tumppukin on lähdössä ensi kuussa kohti itää (vähän pidemmälle kuin tohon rajan taakse). Minä sain matkakumppanikseni Bangladeshiin Kaijan, joka lähtee oppimaan maailmaa sosiaalialannäkökulmasta käsin.

MItähän kaikkea edessä taas onkaan...

rauhaa ja rakkautta ihan jokaiselle!

ja matka jatkuu....