sunnuntai 27. marraskuuta 2005

ANGOR WAT, ONKO TODELLISTA

Siem Reapista terve. Taalla on kuuma ja sataa just nyt, muuten on ollut aivan ihanat kelit! Phnom Penh jai siis taakse, se oli kylla viehattava kaupunki kaikkinensa. Pol Potin tuhoja kaytiin kauhistelemassa vankilamuseossa ja "killing Fieldeilla" - ihan jarkyttavaa kuultavaa, ihan liian vahan tiesi tuostakaan asiasta. Vuosina 1975-1979 Pol pot siis teurasti ja kidutti hengilta n. 3 miljoonaa Cambodialaista silla perusteella, etta halusi luoda uuden valtakunnan jossa ei oppineita ole, vaan tyolaisten valtakunta... Muistopaikoilla oli satoja paakalloja ja joukkohautoja...ihan yhta jarkyttavaa kun kaynti Auchwitzissa. Veti hiljaiseksi.

Niin on taalla Siem Reapissakin joutunut kohtaamaan maailman kauneimpia asioita kuin myos sen taydellisen vastakohdan. Angorwatin temppelit...ihan uskomattomia! Miten on ihminen saanut kivesta rakennettua jotain noin suurta ja kaunista ja uskomattoman massiivista ja paljon! Ei kylla otetut valokuvat kerro mitaan temppeleiden suuruudeesta ja maarasta sitten, tiedoksi vaan. Ja toinen puoli: Taa maa on todella koyha. Taalla asuu n. 13 miljoonaa ihmista. Kaytiin eilen yhden Sveitsilaisen laakarin perustaman lastensairaalan infoillassa, jossa se kerto toiminnasta ja terveystilanteesta Cambodiassa ja soitti selloa. Tassa maassa 65% kansasta kantaa tuberkuloosia! Terveydenhuolto on korruptoitunut, niinkuin moni muukin asia taalla (ja samoin siis Vietnamissa). Taa laakari on tyoskennellyt Cambodiassa 70-luvulta lahtien ja nyt silla on 4 sairaalaa tassa maassa jotka tarjoo ilmasia palveluja cambodian lapsille. Sen illan tarkotuksena oli saada turistit lahjottamaan joko rahaa tai luovuttamaan verta sairaalalle. Me kaytiin luovuttamassa tanaan verta.

Sit kaytiin myos sellaisessa maamiinamuseossa, joka paitsi esitteli kamalia maamiinoja, raivas niita tasta maasta (tama on ollut yksi maailman pahimmin maamiinoitetuista maista) seka tarjos kodin ja koulutuksen maamiinoista loukkaantuneille lapsille. Siella naki lapsia joilla ei ollu katta tai jalkaa silti ne hymyili ja tuntu olevan iloisia. Naa tuntuu olevan aivan ihanaa kansaa.

Huominen viela taalla, sitten jatkuu matka taas vahan lahemmas Laosin rajaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti