torstai 9. elokuuta 2007

HYLÄTTY LASKETTELUKESKUS JA YÖLLISIÄ KAUHUNHETKIÄ

Aamu, odotellaan bussin lähtemistä kohti pohjoisinta etappiamme - Murmanskia. Ompa yö takana, mutta ennen sitä eiliseen päivään.

NUkuttiin eile aamuna pitkään, keräiltiin märkä teltta kuivumasta, joka oli taas jos jonninmoiseen naulan ja kulmaan hirtettynä kiinnitetty kuivumaan. Teltta oli muuten lainateltta, Raoulin ystävältä Janilta lainattu. Päätettiin, että seuraava matkaa varten hankitaan ihan ikioma. Samoilla vauhdeilla pestiin trangiasta pinttynyt lika pois Umban jäljiltä. Trangia pikkureppuun ja evästä ostamaan ruokakaupasta. Suuntana oli se Kirovskin korkein vuorenhuippu :) Aurinko paistoi hieman ja vuorenrinne raskas. Mutta miellä oli taistelutahtoa mennä huipulle asti - 2h40min kapuamista. Ylhäällä meitä odotti upeat näkymät alaspäin, myös hylätty laskettelukeskus, joka kaikessa kurjuudessaan oli kaunis näky. Nautittiin onnistumisesta ja tuulesta. Trangia esiin repusta ja kokkaamaan linssikeittoa avaruuskuviopastalla - maistui ruoka kyllä hyvälle kauniissa vuoristomaisemissa! Noh, edessähän oli sitten matka takaisin alhaalla siintävään kaupunkiin. palkittiin itsemme illalla vielä ravintolaillallisella, harvinaista herkkua budjettimatkaajille :).

Sitten viimeyöhön, painajaismaiseen yöhön. pohjustuksena tähän: meidän huone oli toisessa kerroksessa. Meistä ei ensinnäkään kumpainenkaan saanut oikein unen päästä kiinni ja kun vihdoin vaivuttiin uneen, havahduin jotenkin outoon tunteeseen. Avasin silmät ja hypäsin kauhuissani ylös sängystä - ikkunaa pitkin meni kämmenet kohti meijän avonaista tuuletusikkunaa!! Ryhtäsin kohti avonaista ikkunaa ja ehdin siihen just ennenkun tunkeilija ehti. Se työnsi ulkoapäin ja mä sisääpäin, mun kiroiluun heräs Raoulkin ja tuli apuun. raoul jäi taistelemaan ikkunan kanssa ja mä ryntäsin hakemaan hotskun tätiä apuun. Onneksi täti löytyi respan sohvalta nukkumasta ja tuli selvittelemään tilannetta. Tällä välin tunkeilija oli perääntynyt ikkunalautaa pitkin viereiselle katolle ja horjui siellä humaisen näköisenä pelottavasti, etti tippuisi! Tähän asti olin katsonyt että tunkeilija olisi ollut n.15-vuotias kundi, mutta nyt tarkemmin katsottuna se näyttikin yli 20vee, täysin kujalla olevalta naiselta....Hotskun täti huusi sille ja se kipusi takasin maahan. Kielimuurien takia meille jäi TÄYSIN epäselväksi hiippailijan tarkoitusperät. Mutta jokseenkin karmaiseva herätys... laitettiin ikkuna kiinni ja saatiin nukuttua vielä pari tuntia. Aamulla jo vähän nauratti. ei-voi-olla-todellista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti